joo kerranki tai oikeestaa toisen kerra joutu tai pääs loman aikaa iha ruumiillisii töihi ku mökil vähä pistettii nurmikkoo matalaks ja sit sen jälkee sama homma ku viime vuonna eli sauna päälle ja pullot auki ja party party:) meininki ol kyl koko juhannuksen ihan helvetin loistava ja kaikil ol kivvaa, tai ainaki kunnon känni koko aja päällä:) mitenköhä sit ku käy miettii et mite sitä nauttii elämäst just tollee et ku kunnon porukal ollaa jossai eristyksis ni se o ain helvetin hauskaa ja saa tehä mitä vaa ja olla ku on ni porukka ymmärtää, melkei tulee mielee tost eristyksest armeija mut ei sentää siel näi hauskaa ollu.. seki et on vaa oma ittesä ni siit joko tykkää tai o tykkäämättä mut ei se ennekää oo haitannu ko o sinut ittesä kanssa ni se riittää miulle. onneks elämä o suht helppoo mut se yks asia mietityttää viel ja seki o harkinnas mut kattoo jos sitä viel tän vuoden puolella senki sais hoitanee tai hankkinee, tohoki liittyy yks asia mikä pitäis enne sitä hoitaa itselleen enneku pitäis käyä haaveilee siit toisest asiast mut molemmat ois kyl kiinnostavii ja kannattavii hankintoja mist vois olla iloo pitkäks aikaa tai sit vähemmäks mut kuitenki.. todella sekavasti selitytty asia mut ei sitä taho paljastaa näi helpol mikä se homman nimi o. sitten tämä"every time i see your face my heart burst into fire", siin ois toine homma mikä ois kova sana mut seki asia saa mennä omalla painollaan:) tul sit tännää tehtyy semmost mitä ei oo tehny monee vuotee, käytyy ukin haudal.. siin keskel tyhjää hautausmaata tajus et miks ei oo käyny viemäs kynttilöit edes kavereitten haudoille vaik ne niin lähel onki ja sen et miks ei muista niit nii paljoo täl taval ku ennne. täst hommastki ol jussin puhetta ja kyl se vähä kävi sillee mietityttämää ja sen takii pakko pitää siit kii et käy viemäs kavereitten/sukulaisten haudoille ees kynttilän et kunnioittaa heidän muistoa jollain tapaa kun ajattelu ei ain riitä mut täs o yks homma mist pitää ottaa tapa. nämä muut pahat tavat jos sais karsittuu itestä jollai tapaa pois ni sit alkais lähentelee lähes täydellisyyttä mikä on kaukaa haettu mut ei sil niin välii:) liian paljo ajateltavaa ja sen takia melkei pieni tyhjä pää meinaa seota mut onneks on viel kestäny kasas. tost tul mielee et tää juhannus ol yhel tapaa erillaine ku viime vuos et nyt pysty henkisesti nauttimaan kaikest ja ei tarvinnu päivää aloittaa ja iltaa lopettaa niiku enne... seki homma on hoidos ja siit o päästy. ei stressattavaa siitäkää asiasta. sit tietysti tää vanheneminen ottaa osansa et eile sitä tul taas vuos vanhettuu mut tulko sitä viisastuttuukaa yhtää? oppiiko ihminen virheistään miten hyvin? toivon ja uskon et olen oppinut kaikest mitä on tapahtunu niin aika paljon mut se on semmone asia mihi ei ite oikei tiedä mite suhtautua.. kyl tää tästä lähtee. huomen sit synttäripippaloihi sen ihmisen luokse kuka miuta viel tulevaisuudessa tarvitsee ja kaipaa(toivottavasti) ja sit viimeinki juhlimaa omia ikälisä juhlia jote toivottavasti imatran suunnil o kunnon hulinat sit lauantaina:)