Kivakiva, huomasin bussiin päästyäni, että olin unohtanut kännykän kotiin.
Voi elämä. Mun muistini on sit niin hatara joidenkin asioiden suhteen.
Ollapa nyt ilman kännyä. Kyllä mä viisi päivää kaiketi kestän.
Tosin kännyssä on mun elämä!! Kello, kalenterimerkinnät..
ja muu yksityinen sisältö. Argh.
Yritänpä nyt sit epäelämöidä ilman kännykkää.
Onneks on sentään netti. Jokin yhteys ulkomaailmaan.
Huomenna vois mennä kaupungille<3. Tokavikoja kertoja hengailee, nauttii
viimeisistä shoppailupäivistä.
"Just one touch and I'm fire
one touch and I'm crying
Just one smile and I'm wild.."