Ai niin pakko kertoa;
Olin vaihteeksi ystävällinen! Päivän hyvä työ tuli tehtyä,
nimittäin kaupassa oli tosiaan mielettömät jonot kassoille
ja sit mun eteen kiilas tietenkin (taas) sellanen vanhempi
naisihminen ja sit se huomas et oli kiilannut mun eteen
jonossa ja alkoi pyydellä anteeksi. No normiminä ois voinu
murhata sen katseella ja kiilata takaisin omalle paikalleni,
mutta ystävällinen minä päätti antaa tämän naisihmisen mennä ensin,
koska mieleeni tuli sairaalassa makaava mummoni ja se fakta et näin
nuorena ihmisenä minä jaksan seisoa siinä jonossa kauemmin ja toinen
fakta oli sekin, että mulla sattui tietysti vielä olemaan enemmän niitä ostoksia x).