No yeah.
Tänään ois Lapko kanttiksessa, mutta nythän on vasta torstai.
En mä jaksa lähtee tuonne ulos.
Toki oisin viinilasillisin jälkeen jo vallan erimieltä asiasta x), mutta ei ei ei.
Aion olla kiltti ja jättää illan väliin. Tiedän itseni ja sen, että en pääsisi kuitenkaan baarista pois ennen valomerkkiä x). Ja sit ois pitänyt kävellä kämpillekin..
Mutta oishan se sentään ollut Lapko :/.
Avauduin elämästäni mun ihanalle ystäväkundilleni, joka jotenkin aina jaksaa "kuunnella" mua
ja mun "ongelmia". Ihminen, joka tuntee mut liian hyvin x).
Kundi totes mun pitkän avautumisen jälkeen vaan jotan: "Niinhän sä aina".
Hah. Niin miesmäisen lyhyt kommentti. Tällä kertaa en saanut edes mtn fiksua neuvoa.
Tosin en ehkä kaivannutkaan sellaista, mun tarvi vaan avautua x).
Mun kämppikseni kysyi multa lainaksi jotain biletysvaatetta viikonlopuksi.
Mietin kauhistuneena et mitähän siveellistä mä löytäisin vaatekaapistani, kun meillä
on tasan erilainen maku. Jännä nähdä kelpuuttaako likka sit mtn mun vaatteistani.
Makuni on varmaan liian synkkä hänelle x).
Jepjep, mä olen ollut koko viikon vallan hyväntuulinen ja sosiaalinen. Yleensä mä en jaksa pahemmin edes jutella kämppisteni kanssa x).
"Odotanko turhaan sua sittenkin
Mitä jos vaan käy niin kuin muillekin
Välimatka piinaa ja painaa mua
kuka päättää, ketkä saa onnistua
Oo siellä jossain mun.."
<3
"Rakastaminen ei ole toistensa silmiin katsomista,
vaan se on katsomista yhdessä samaan suuntaan"