Mun piti sitten vetää ne ekat lipat tänä talvena.
Kaaduin vielä tyylikkäästi ylämäessä, ei kukaan kaadu ylämäessä!
Tasapohjaiset kengät on petolliset. No onneks kukaan ei ollut sentään
näkemässä noloa kömmähdystäni x). Ja onneks en ole pelkkää luuta.
Kävelin siis kirjastoon. En tykkää lähikirjastosta enkä koulun kirjastosta,
koska niissä ei oo töissä kirjastoSETIÄ.
En kyllä muutenkaan oikein tyksi kirjastoista,
koska niissä pitää olla aina niin hiljaa.
Mielestäni hiljaisuus on ahdistavaa. En mä osaa olla hiljaa!
Ja sit jos sun puhelin soi kirjastossa niin kaikki kattoo sua murhaavasti
ja vielä murhaavammin kun vastaat siihen. Niinpä niin.
Kivasti kaikki koiraihmiset olivat liikkeellä samoihin aikoihin.
Yksi koira oli vallan ihastuttava ja käveli itsekseen.
Mä en koskaan uskaltaisi päästää koiraani liikkumaan ilman hihnaa.
Mun koira ois heti kaukana jossain. Enkä mä muutenkaan luottaisi koiraani liiaksi.
No tämä koira oli pieni ja vaikutti varsin tottelevaiselta.
En oikeastaan tyksi isoista koirista, siis meinään tosi isoista koirista tyyliin
saksanpaimenkoirat. Niitä oli taas liikkeellä ja joku inha dopermannia muistuttava
koirakin jäi hengittämään niskaani.
Loppumatka olikin sit tyylikästä alamäkeä, jossa pikkupojat laskivat mäkeä
minisuksillaan. Mäkin tykkäsin laskea minisuksilla. Se oli ihan parhautta.
"Välinpitämättömyys ja naiivisuus saattavat edesauttaa ikävien asioiden tapahtumista"
^^
Ilmankos mulle sattuukin ikäviä asioita xD.
Pitäis varmaan välittää enemmän..
np. NGT - Until You're Mine