IRC-Galleria

kai meistä kaikist välil tuntuu
siltä ettei mikään tunnu miltään.
kunnes surku ja parku, saa karjutki avaa silmät,
ja odotan, odotan, peloissani odotan
miten itseni kokoan jos kadotan sut kokonaan.

viimein sain silmät aukasta,
se mitä meil onkaan on haurasta
en haluu luopuu siitä niin,
kaikin voimin pidän siitä kii
se erottaa mut laumasta,
varjelen sitä mikä on haurasta
en haluu luopuu siitä niin,
loppuun asti pidän siitä kii

niin, mä toivon vaan, et vielä ei tuu loppumaan
tää mitä meille on annettukkaan, niin haurasta
niin kaunista, niin korvaamatonta

loppuun asti pidän siitä kii.