Heräsin tänään kymmentä vaille kymmenen ja aloin sitten juomaan Tasista samalla kun pelasin farmipeliä. Minä myös söin pasteijan ja katsoin elokuvat Brooklynin vampyyri ja Pähkähulluprofessori 2: Klumpit. Molemmissa Eddie Murphy ja hänelle tiedoksi, pysyttele komediassa sillä aiempaa elokuvaa katsoen ei onnistunut vakava rooli. Minä elokuvien jälkeen kuuntelin musiikkia samalla kun tulin tänne galleriaan. Huomasin lindää-:n kuvan ja minulle jostain syystä tuli Milli mieleen, tai Mirjahan sen oikea nimi on, kaikki vaan kutsuivat sitä Milliksi. Milli toi mieleen Vantaan oikeusaputoimiston jossa olin töissä 2009-2010. Siinä vuosien vaiheessa 10 kuukautta. Ainoa työpaikka josta oikeasti pidin ja jopa olisin halunnut jäädä sinne. Shokki varmaan vakiolukijoille, mutta se on totta. Siellä ihmiset kunnioittivat minua ja pitivät minua todella vahvana. Tietysti olen todella vahva muihin verrattuna, kun muut olivat naisia. Kyllä siellä yksi toinen mieskin oli ja hän ei yhtään pitänyt minusta. Pelkkä ilme kertoi sen. Oli hienoa tehdä asioita joihin muut eivät pystyneet, kuten nostaa painavia tavaroita ja olla sellainen epävirallinen turvamies joka vie pois aggressiiviset tyypit pois. Kyllä sitä viinaa toki teki mieli, muttei läheskään niin paljon kuin edellisessä työssä. Se johtuu varmaan siitä, että kun on koko ajan tekemistä ja sitä minun pitäisikin tehdä lokakuun 16. päivä. Eli pitää itseni koko ajan kiireisenä. Lääkärini oli jo ties miten monta vuotta sitten kehottanut, että hommaisin itselleni harrastuksen. Kyllä minä silti tarvitsen viinaa, vaikka olisi mikä harrastus. Ryyppääminen kun ei ole harrastus. Puhuttiinkohan minusta pahaa selkäni takaa muuten siellä kuten muissa työpaikoissa alkoholin käytöstäni? Varmasti haisin ihan vanhalle viinalle, tai vanhalle kaljalle sinä aikana. Vedin työelämässä aina kalja- tai lonkerokännit työpäivän jälkeen, koska niistä ei saa samalaista känniä kuin jos juo väkeviä. Muistakaa se, että minä juon kaiken raakana, paitsi rommin. Joka tapauksessa muistan sen kun joku työkavereistani kysyi eräältä Caritalta, joka on suunnilleen saman ikäinen kuin minä, että olenko hyvännäköinen. No en ole, koska vastaaminen kesti niin kauan ja en edes kuullut sitä.
Minä katsoin myös joitakin ohjelmia, joita en muista. Söin myös oopperavoileipiä.
Hyvää illanjatkoa!