Häviän…
vajoan mustimpaani
yksinäisyyteen
hiljaisuuteen
masennuksen
tummat sävyt
mieltäni hiertää
sietää en sitä voi
täällä olen poissa
tuomitsevilta katseilta
tuskalta ja häpeältä
kaiken takaa
kuulen maailman
jolta olen piilossa
jonne en palaa