Kylmän aseman tunnelissa istuu
istui yksi mies
vanha ja heikko
alla peiton, päässä kivenheiton siitä mitä kutsumme sivistykseksi
puhuu mulle ja samalla yskii
kertoi kuinka vanhuus tuli sittenkin yksin
ei olis tahtonu
eikä olis uskonu, että juuri hälle vois käydä näin
ei oo missään enää mitään järkee
kun kaikki jotka olivat joskus niin tärkeet
ovat joko kuolleet taikka hylänneet hänet
mun elämästä jäljellä on enää ylämäet
hiljaa, hiljaa kuihdut pois
vuodet koittaa sinutkin
ehkä sitä toivotkin
hiljaa, hiljaa kuihdut pois
aika sinut omistaa
niinkuin kaiken muunkin aikanaan
1, 2, 10 vuotta
yksin oon ollut, ei suru sulata
silti siit on ollutvarmasti kauan kun sain viimeks tuntea rauhan
kaljaa, viinaa niitä juo liikaa
mutta mitä välii ku peli on ohi
kyynel silmiin ottaa taas huikan
ei kai siinä auta enää muukaan
yksi valinta sulki toisen
kohta vei mahdollisuuden
hiljaa, hiljaa kuihdut pois
vuodet koittaa sinutkin
ehkä sitä toivotkin
hiljaa, hiljaa kuihdut pois
aika sinut omistaa
niinkuin kaiken muunkin aikanaan
Uusimmat blogimerkinnät
- joopajoo 15.08.
- TÄNÄÄN 03.07.
- HUOMENA 13.06.
- [Ei aihetta] 10.06.
- ! 23.04.
- paulin taikakaulin 25.03.
- en palaakkaan takasi vaan menen syömäÃ... 07.03.
- . 04.02.
- . 06.01.
- . 04.01.