kaikki meistä tietää miltä tuntuu jotain kaipaa
menetettyy ystävää tai vaan mennyttä aikaa
jotain tapahtumaa, kuinka lähti siihen mukaan
menetettyy aikaa ei saa takas, totuus iskee lujaa
miten paljon aikaa jonku kanssa usein vietti
nyt se aika on takana, eikä palaa koskaan enää
ei kukaan tiedä lopullista paikkaa josta herää
kyl mäki kaipaan mennyttä, tai jotain osaa siitä
kumpa kaikki vois vaan olla niinku ennen vanhaan
tosin en tiedä olisinko tänä päivän kenen kanssa
uskotsä kohtaloon? Uskotsä karmaan?
uskotsä elämääkin suurempaan valtaan?
uskotsä siihen et valitsit polun parhaan?
vai siihen että sekin polku ohjaa sut vaan harhaan?
