IRC-Galleria

Hiuksensa hulmusivat tuulessa,
syksyn lehtien putoillessa maahan hänen ympärillään.
Niin kaunista on elämä, jos vaan voi iloita.
Vaikka joskus onkin synkkää, ne ajat menevät ohitse.
Jos suo itselleen levon, saa olla ikuisesti onnellinen

Minä tunnen talvipakkasen, se kokoajan kovenee.
Minä tunnen pohjoisen tuulet ja haistan sen raikkauden.
Pian on Joulu, jolloin aamut alkavat taas sarastaa.
Minä odotan Joulun taikaa, kuin kuuta nousevaa.

Näin hänet viimeisen kerran.
Tiesin sen

Halusin antaa anteeksi, mutten voinut.
Sillä syvällä sisälläni tunsin tuskaa..

En halunnut sen päättyvän näin
toivon sen olevan onnellista ainiaan..

Hänen hymynsä sokaisee minut.
Hänen naurunsa kaikuu korvissani.

Toivon vielä kerran löytäväni hänet,
jotta voisin sanoa anteeksi,
ja pidellä häntä sylissäni vielä viimeisen kerran

Ennenkuin taas pitää mennä
ja jättää hänet yksin.

On olemassa maailma missä kaikki on hyvin,
se on sinun päässäsi.
On olemassa julma maailma,
se odotttaa sinua kun kasvat isoksi..
Tappele vastaan ja kunnolla, niin pian huomaat olevasi taas kunnossa.

Hän tiesi tulevan muttei tiennyt ettei voisi muuttaa sitä.
Ennustaja kertoi hänen saavan kokea suuren surun,
kuoleman.
Se tulisi olemaan nopea mutta kivulias.

Kun päivä koitti hän jäi junan alle,
kuoli nopeasti mutta kivuliaasti.
Ennen sitä hän oli yrittänyt välttää kuolemaansa.
Muttei onnistunut.

Elämäni koostuu paskasta ja paskaksi tuntui menevän.
Ilman sinua en voisi hengittää, enkä olisi enää elossa.
Kiitän joka päivä sitä hetkeä jolloin sinut kohtasin,
jolloin pelastit minut maailman julmuuksilta.
Vaikka saatan olla ilkeä tai julma, se ei tarkoita etten rakastaisi sinua.
Sillä joka päivä odotan näkeväni sinut vieressäni kun herään.

Joka päivä hän itki, kunnes kyynelten tilalle tuli veri.
Veri sattui, sitä tuli runsaasti hänen tumman ruskeista silmistään.
Kipu oli liikaa ja lopulta hän sokaistui.
Veri tahri hänen vaatteensa, se ei enää lakannut vaikka tyttö yritti saada sen loppumaan.
Ja kun aamu valkeni, hän oli kuivunut kuolleeksi.

Hän istuu yksin vuoteessaan, odottaen hetkeä jolloin kaikki valot sammuvat talosta.
Ihmiset iloitsevat, nauttivat aiheuttamastaan kivusta.
Kunnes pian tulee kuolemanhiljaista ja ihmiset ryntäävät katsomaan tytön kuollutta ruumista.
Hän ei jaksanut enää askeltakaan vaan päätti lähteä kohti parempaa.