nihao.hieman reissupaivakirjaa siis teille, rakkaat lukijat.
siis,perjantainahan piti lahtea suora lento tanne shanghaihin, kiinan maalle.noh, olin juuri jattanyt itkuiset jaahyvaiset seka matkalaukun lahtoselvitykseen kun kavi ilmi jotta lento oli peruttu. ei sitten muuta kuin pian hong kongin koneeseen kaksin, ei ollut tietoa missa muu ryhma meni.konneessa piti eka istua kaks tuntia ennenko se liikku. sitte kavi ilmi etta sielta saa ilimasia pikkolopulloja viinta - mika pelastus! yhteensa kahdeksan sellaisen jalkeen ajattelimme jottako sita nukkuisi muutaman tunnin. yhtakkia, eras miekkonen, joka paljastui mikael - nimiseksi, tuli hakemaan meita kanssamme koneen baariin, joka paljastui koneen taka-osaksi jossa juomia sailytettiin ja henkilokunta vietti aikaansa. pullollisten, ja muutamien hiljaisuus-pyyntojen seka yhden poistumispyynnon jalkeen saimme hieman torkahdettua ja vaihdoimme ilmeisen onnistuneesti hong kongissa konetta, silla shanghaissahan sita sitten vihdoin oltiin.
harmi vain,etta matkalaukkuhihnalta saimme poistua tyhjin kasin.
puhelimet ei toiminu, eika tiedetty missa muu ryhma edelleenkaan oli, joten paatimme siis lahtea maaratietoisina maaranpaata kohden pelkka koulun nimi apunamme. taksikuski nyokytteli sen nahtyaan tietavaisena, joten korottelimme autossa tyytyvaisena lampiman tuulen puhaltaessa. jossain vaiheessa alkoi hieman epailyttaa, viimeistaan silloin kun han pysahtyi museon pihaan.
noh, onneksi kuski oli sen verta mukava ettei jattany siihen vaan soitti veljeltaan ajo-ohjeita ja veli osas sentaan englantia. muistan matkan varrelta oikeestaan vaan etta moni ajo skootterilla lujjaa ja yhella naisella oli samalla kaktus jalkojen valissa, kirjaimellisesti siis.
lukuisten puheluiden (veljen kanssa siis, han halusi samalla myos tulevaisuudessa tutustua meihin joten vaihdoimme myos yhteystietoja vaikka ainaki se ties jo missa me asutaan toisin kuin taksikuskiveljensa) jalkeen paasimme perille sitte ja kukkaa muu ei ollu tullu.
kampus ylitti odotukset, ihanniinko hotellissa sais asustella vaan. siivoojakin kay aina halutessa, mika onni minun jaksamiselleni & melinan sietokyvylle. eras paikallinen oppilas, englanninkieliselta nimeltaan abby, tuli toivottamaan tervetulleeksi ja mentiin senkaa zhou pu:hun eli siis lahimpaan kylaan aterioimaan ja kattelemaan ja muuta, oli ihan ko unta ois nahny ei oikei muistakkaa kaikkea nakyja ko oli niin hamillaan, ja niin oli myos paikalliset jotka avoimen rohkeasti keraanty ihmettelemaan olemustamme.sitte vissii lahettiin nukkummaa vaa ku vasytti aika palijo.
olin just vaipumas unneen ko viereisesta pedista kuulu kauhia kiljasu, maa etta ejjj saatana tulipalo tai jottai.ni paljastu etta sellane lentava pikku juttu oli tullu kylaan kutsumati.seuraavassa hetkessa, loysin itteni keskelta huonetta mellastamassa kengan kanssa, melinan huutaessa : "tapa se ny aika vitun akkia" . se lentava laskeutu ja pysahty ja talloin sita kengalla monesti, etta ny se nirri lahti ainaki.lahtiin tyytyvaisena takas sankya kohti, ku melinan huuto kaikui jalleen: "ei vittu se seuraa sua" ! itekki pelastyin siina vaiheesa ja rynnin niinku mikaki.lentava kuitenki palas eteiseen, laskeutu taas ja, uskokaa oikeesti, KAVELI OVESTA ULOS! siis sen alta! kiinalaiset hyonteiset on aikas alykkaita.ainii ja lepakoita lentaa monesti.
sunnuntaina tuli sitte pari muuta suomalaista ja lahettii sitte niie ja kolomen kiinalaisen kansa kiinalaiseen syomaan.kokemus ei ollut miellyttava tarjottavan osalta, onneksi riisi oli sentaan meleko lailla niinko suomalaisessa kiinalaisessa.sitte kaytii jossaki kaupoissa ostelemasa valttamattomyyksia.elaimet taalla vaa kourassee sydamesta, ei oo taala kivaa niil ei :(
mutta sitte mun laukku tuotiinki kampukselle mutta melinan viela ei, mut sentaan paastiin vaihtamaan vaatteet kolomen paivan jalkeen! tuli sitte viela kaks suomalaista lissaa perille.
huomattii yhtakkia etta partsilla rapikoi selallaan joku koppakuoriainen;o se oli aika raukka, ni paatettii etta koitetaa auttaa se ulos kollegansa lailla.
itellekki oli sitte jotenki tullu vaha pelkotiloja niita kohtaan ni en uskaltanu menna sinne partsille jos seki lentas vaikka naamalle.ja se oli sen verran kaukana etta mikaan ei oikei yltany siihe siita oven raosta.ni rakensin sitte sellase pelastusvalineen henkarista ja kukasta ja tokin sita silla valineella ja se ovela kettu koppis alko esittaa kuollutta.en saanu sita kaannettya millaan ni oli pakko rohkastua ja antaa sen tarttua siihe kukkaan etta se paasis ympari.heti ku niin kavi ni kiljuin maan perkeleesti ku se pyrahti lentoon ja nakkasin oven kokonaan kiinni.taas tuli todettua, jotta vallan viisaita nuo kiinalaiset.
illalla sitte vaa hengailtii huoneessa ja ihmeteltiin ja juotii vaha punkkua mutta en saanu pitkaan aikaan unta ko aikaero kait iski.
maanantaina eilen siis mentiin taas kylalle, kaytiin italialaises paikas aterioimas (toivottavasti usein myos jatkossa, sanon ma) ja shoppailurundilla ja voi hyvanen aika jotta meinasi seota paa, sain villiinnystani aiheuttaneen prinsessalaukun kolomella eurolla ja kaikki meikit ja muut oli jottai parikyta senttia (ainii puol litraa viinaaki maksaa 59 senaa, o-ou)
koitin sillee kuitenki viilentaa paani ku ei oltu/olla viela ees kayty itse shanghain keskustasa ku sinne kestaa vahase ja mennaa eka kerran porukalla kait ettei eksyta mutta me kaks ainaki kylla osattas ko varsinaisia maailmanmatkaajia jo ollaan <3
nii se oli ikava homma ku yks pappa tuijotti ku otettii kuvia ja maa sannoin etta oi sulonen,se kattoo rakastuneesti ni vasta kampilla kavi ilmi etta se oli vissii rakastunu vaa melinan kameraan ku se oli havinny :'/
ainii mutta osattiin bussilla sinne ja takas.mutta opittiin etta ei kannata kysya ehka neuvoa ainakaa hymyilevilta kiltin nakosilta papoilta.
ainii kiva ku paikalliset liittymatkaa ei oikei toimi ni ei voi puhua kenenkaan kaa siela.pikkase ikava jo pukkaa mut kyl sita parjaa ja ku on paljo kivaa tekemista.
tannaa tuli taas yks kiinalainen ope herattaa etta puolen tunnin paasta ois kokkous.siela sitte selevis etta alko se kouluki sitte tanaan, se oli chinese culture -kurssi joka oli vallan mielenkiintonen ainaki teesta puhuttiin paljon. oli tarkotus sitte lahtee kylalle hengaileen, kuha kaytas vaa pikasesti vaihtamasa kengat ku sato meian mielesta lampimasti mita ny kastuttii ku tuuli nii etta sontikka kaanty nurin ja ihan ko tukkijoesa ois ollu matkan koulutalosta kotitalloon mutta se oli vaa mukavaa.
no sitte ku muka etta lahetaan nii kavi ilmi etta hallitus oli ilmeisesti suositellu etta ei kande ehka menna ulos ku tuli sellane isoin taifuuni johki kymmeneen vuoteen ja 200 000 tyyppia oli jo evakuoitu josaki pain kaupunkia, mutta ei se nayta taalta sisalta isolta taallapain mutta kuitenki vesipullot oli aika lopusa tosa kampuksen kaupasa ku kaikki varustautu.mutta pittas sen menna ohi ehka huomenna jo, en sitte tiia.koulut on ainaki kiinni mutta ehka meilla ei ku se on nii lahella:/
mut kaiken kaikkiaan, paivat on menny tosi nopsaa, mut toisaalta tuntuu ett siit on ikuisuus ku lahettiin eika oikei muista niista ekoista hetkista mitaan, paitsi ett oli hienoo.tosi hyvin on otettu vastaan, hirveen kohteliaita ja ystavallisia ihmisia keihin ollaan tutustuttu ja onneks tulee viela monta lisaa:)
en jaksa ny enempaa ku oon ollu siela koulusa puoltoista tuntia, jotta palatkaamme asiaan, rakkaat lukijat. pus <3, Shan Na (nain maassa maan tavalla signeerattuna) ~a ya ya
ps toinen nakokulma tapahtumiin loytyypi seuraavasta melinainen