On vaikea olla hiljaa, kun huudat minulle, loukkaat sisintäni, isket vyön alle.
On vaikeaa itkeä edessäsi, kun et ota minua tosissaan.
En uskalla tulla halaamaan sinua, kun kiroat minut maan rakoon.
On vaikea kuunnella sinun juttujasi, kun naurat minulle.
On vaikea tapella kanssasi, kun aloitat mykkäkoulun.
On hankalaa huutaa sinulle, kun en halua loukata sinua.
On vaikea tulla viereesi nukkumaan, kun käännät selkäsi.
On vaikea mennä yksin nukkumaan, kun en tunne ihoasi vasten omaani.
On hankalaa nousta ylös aamulla, kun viimeyö päättyi kyyneliin.
On vaikeaa elää kanssasi, kun joka aiheesta iskee riita.
On hankalaa olla ilman sinua, kun sovit riidan niin mahtavalla tavalla.
Miksi tämän täytyy olla niin pirun vaikeaa?