IRC-Galleria

Muodostan sormistani
eheän sydämen
sen painan
rintaani vasten
ettei katoa neulansilmästä
elämän lanka

Poimin matkalleni
taivaalta kuun
onnenlantiksi
taskuuni

sanotaan
että kaikkeen tottuu
minä näin silmäsi
sen kallion yllä
mistä kerättiin yhdessä rohkeutta
nähtiin miljoonia lokkeja
huojuttiin
käsi kädessä

minä totuin
silmiisi
en siihen että lähdit
hyppyysi

nauroit
sanoit näkeväsi kuinka taivas
niin
taivas ja maa
sekoittuvat sinä
nauroit
nauroit

kuinka minä ensimmäistä
kertaa
tiesin
silloin

taivas ja
maa

kuinka pelkäsin
ja menetin

naurusi
ilosisen lentosi


merkityksen

pysäytyksen
sen

viipyvän katseen
kun tiesin
toinen meistä
löysi
kotiin

ja jäi
siivet

surun kantaa

lumi sataa
sulaa
kielelleni

vain yö
on ikuista

Olet kaunis
kuin täysikuu
Silti en vertaisi sinua siihen
Kuulla ei ole silmiäsi
sinisiä kuin lähteet
niiden keskellä mustat
agaatit

Niillä avaat
sydämeni oven ja
minä hukun lähteisiisi
Jokaisena yönä huudan
syvyyksistä nimeäsi;
Luna

Olet päiväni
ja jokainen yöni
Olet alassatava hiutale

Sinut poimin kielelleni;
yöhön sulanut
tulilintu

Nostan katseeni
ylös
Päästä minut kerran
lähellesi
Luna

anna
minun jäädä ihoosi
hetki vielä
muistoksi

suudella
nimeni ihoosi
tuntea jokainen
polkusi

maistaa
makujesi
kartta

pitkän
taipaleeni

jälkiruoka

tahtoisin

olisit

jokainen yö
olet minun
minä sinun
etäällä ja silti sylikkäin

kuin kaksi saarta
joita ajoittain
vuorovetten kannas
yhdistää

jokainen aaltosi
iskee rantaani
lämpimänä
ja jaksan

odottaa seuraavaan
tapaamiseen

vuoroveteen

Pikku Jänö Ristihuuli
harakalta kerran kuuli
Jos haukkaa raakaa porkkanaa
siitä vatsanpuruja vain saa.

Pikku Jänö Ristihuuli
silloin metsäst`kirveenpaukkeen kuuli
Oitis loikki katsomaan
Mikä aikaan paukkeen saa.

Metsässä mies nyt kuusta kaatoi
hevosrekehen sen vaivoin raatoi
Eipä ollut nähnyt moista
porkkanaa raakaa noin suurta toista

Sitä pikku Jänö ihmetteli
iltaan asti päivitteli
Mahtaa kovan vatsavaivan
saada syödessään tuon yksin aivan

Sitten pikku Jänö kotiin loikki
ojan viertä, pellon poikki
Siellä jo äitijänö jo odotteli
sekä isä, sisar, veli

Siellä oli hyvä, lämmin olo
kypsiä porkkanoita kun täysi oli kolo


Hyvää Joulua Kaikille!!!

puhu minulle
kuin suutelisit satavin hiutalein
suutele
jokaisena alas laskeutuvana
valkeana hetkenä

pidä hetken
kiinni
sidottuna kiteeseesi

olet ainutlaatuinen

sinä
minussa

hetken sulanutta
taikaa

Rakkaani

rantojesi vaahtopäät
ovat runojeni

kosketuspintaa

niistä
syntyneitä

lemmenlaineita

kiviini

kuinka hassua
se onkaan
puhut minuun
kuin mikrofoniin
saat sähköankeriaani
eloon

minä
jutustan niitä näitä
huomaan eleesi
sähköankerias
huulissasi
palaa

mittailen
Rakkauteni rantamaita
kielen mitta
tätä
sitä
minun paaluttaa

olet
kauniina hiljaa
minä
sinussa yhä

eletric eel
it was

inch to inch




"It was a dark and stormy night"