IRC-Galleria

Joskus sitä katsoo asioita liian läheltä. Tuntee itsensä niin pieneksi niin suurten asioiden edessä. Kun ottaa askeleen jos toisenkin pois päin, huomaa, ettei mikään loppujen lopuksi ole niin suurta tai pientä.

Kun ajatuksissaan siirtää itsensä leijumaan avaruuden tyhjyyteen ja katselee maapalloa, sekin alkaa näyttämään pieneltä.

Niinkuin sanotaan, kaikki on suhteellista. Asioiden koko on vain kiinni siitä, mihin niitä vertaa.

Onhan se hiirikin suuri kärpäsen vierellä.

voisko joku oikeesti kertoo, koska on mun vuoro?
missä täällä on asiakaspalvelu? Kenelle mä voin valittaa?

20.11.08
mä odotan,että tapahtuis jotain hyvää ja kaunista.ehkä joskus, jossain...
Mä olen ottanut jonotusnumeron, mutta tuntuu,että jono liikkuu hitaasti ja minä...olen kärsimätön.

25.7.09
ja edelleen mä odotan.
v..ttu, että on pirun pitkä jono.

tohon edelliseen merkintään viitaten, samaa voi sanoa myös mun pakista eli vatsasta eli mahasta.
siinäkin on joku pirun ongelma.


vai oonko mä tulossa oikeesti vanhaks ja kroppa alkaa muuten vaan kakoileen?

tulin tänään siihen tulokseen, että mun pään sisällä on joku ongelma.pysyvä.ehkä jopa synnynnäinen.

pätevää.
kerrankin sitä nauttii, että on sairaslomalla =)

jei.mä sain läppärin...koko ilta ja puolet yöstä menny fiksatessa sitä...
mutta pätevää, nyt ei tarvii juosta ties missä, päästäkseen nettiin :)
mutta tätä menoa oon kyllä pistänyt unirytmini ihan uuteen uskoon.
se on hienoa mennä töihin, kun aikaa rytmin totaaliseen sotkemiseen on vielä yli viikko
ja nyt olen jo äärettömän hyvällä alulla.

miks sitä väsyttää ihmistä niin hullusti kokoajan....

ärsyttää tää huono olo. haluu parantuu pian.sitten kun vielä stressaan asioita ihan liikaa...
no, kun tästä taas selviää, niin ei voi muuttua asiat, kuin parempaan suuntaan...toivottavasti ainakin.

pätevää.
tylsistyminen ei ole päässyt ees kurkkimaan nurkan takaa hyökätäkseen mun kimppuun.
ja nauranuthan olen.
posket kipeinä, maha hellänä heräsin aamuun.
elän taas monta vuotta pitempään.