IRC-Galleria

miksen mä opi ikinä, ettei mun kannata viljellä mun sarkastisia heittoja ja omituista huumoria ihmisille, joihin olen juuri tutustunu.

mä en ikinä muista sitä, että mun mielestä niin hauskat läpät ei toimi kuin niille harvoille, tarpeeksi ja oikealla tavalla vinksahtaneille tyypeille.

täytyy
1.mennä aikasemmin nukkumaan
2.vähentää päikkäreitten ottamista
3.syödä kouluun liittyvien menojen takia seuraavat kolme kuukautta makaroonia ja kaurapuuroa
4.sosialisoida enemmän
5.hankkia elämä

jos vaikka sitten tosta unirytmin muuttamisesta lähtis.siinä taitaa mennä se koko kolme vuotta, mitä tuolla koulussa tulen olemaan...
ja se on ihan sama, mitä syön, rahat tulee kumminkin loppumaan liian aikaisin.
tota sosialisointia ja elämän hankkimista voidaan sitten katsella joskus...oisko 10 vuotta sopiva väli seuraavaan tarkastusajankohtaan..?

hiukanko odotan huomista opintomatkaa
siistiä päästä kattelee kunnon käsityöläismeininkiä

onneks ees jotain pätevää ja kohisemisen arvosta....

miks hitossa mä herään lomallakin näin hullun aikasin...
hittolainen, huomenna vasta pitäis.

alkaa karu arki.

*huokaus*

onpa hassu olo...

ja perhosia masussa.

hitto.keskiviikkona kouluun.miten tällanen vanha täti vielä osaa olla koululainen...
miten tällä päällä ees oppii mitii...

kyllä vaan jänskättää koko ajan enemmän...

ja toisiks viiminen työpäivä lähtee pian käyntiin...
täytyy sanoa, että tässä duunipaikassa oon kyllä viihtyny.

mutta täytyy suunnata katse kohti uusia seikkailuja.

--->seikkailuun

sain tänään varmistuksen,koulu alkaa ens viikolla.
hullusti kyllä jänskätyttää, uudet naamat ja uus paikka, vaikka kohinoissani olen menossa oppimaan.

koulun alkamisen kunniaksi ja osittain viimisen poltetun röökin jälkeen ilmaantunut fyysinen ja henkinen pahaolo sai mut siihen päätökseen, että lopetan röökin hinuttamisen.
(rehellisesti sanoen hyvinkin pitkälti juuri jälkimmäisen syyn ajamana tein tän päätöksen, toi on vaan niin hienoa sanoa, että muka sen kunniaksi, että alotan koulun.)

koittakaa kestää ystävät, saatan ajoittain olla vähän kireänä, mutta päätöshän kestää loppuelämän, joten kyllä mä vielä joskus tulen olemaan hyvällä tuulella.

oli kyllä pätevää...olisin mieluusti hengannu paaljon pitempään siel.
harmittaa ainoastaan se, etten päässy kokeileen lautaa niissä mäissä...vaikka asfaltti siellä onkin kökköä.

kohta maalle rauhottumaan =)

on muutenkin pätevää...