IRC-Galleria

Iltapäivä vaihtuu kohta iltaan,
ihmisvirta töistä kotiutuu.
Sä kuljet virran mukana ja väistät katseita
kuljet tyhjänä, kuin oisit joku muu.

Rakkaus on raaka, kun se lähtee,
palan aina raastaa mukanaan.
Väität, ettei sielustasi haavaa vuotavaa
voi ikuisuuskaan saada umpeen kasvamaan

Sä ehkä tiedät, että mitään ei saa pitää,
et' toista lopulta ei voikaan omistaa.
Ja onni vaihtelee, mut' jos vain toivo itää,
se ehkä huomenna taas alkaa versomaan .

Naulakossa monta tyhjää naulaa,
ja oudon avaralta tuntuu asunto.
Se oli kodikaskin joskus, nyt se kaikki poissa on,
luo lohtua vain juttuseura radion.


Minäkin halusin pitää kaikesta kiinni ja omistaa.
Minäkin kadotin jotain kaunista, oikeaa,
jota en takaisin enää luokseni milloinkaan saa.
Mulla arpeni on ja ne muistuttaa,
kuinka onni on lainassa vaan .