hö. musta kesäloman alkaminen on aina jotenki haikeeta. musta on surullista ku koulut loppuu ja ihmiset lähtee omille teilleen. ei sillä että jotenki rakastaisin opiskelemista, mutta kesä on aina sellanen kasvun ja eron paikka. kävin aamulla viemässä äitin töihin, ja kotimatkalla kuuntelin Kevät-biisiä repeatilla varmaan viis kertaa. me soitettiin se yläasteella seiskaluokan kevätjuhlassa. en unoha sitä tunnetta koskaan. koko vuosi oli ollu paskaa, mutta sitte kevään lopulla minä ja mun kaveri oltiin ainoot seiskaluokkalaiset lavalla muiden vanhempien joukossa. mää soitin rumpuja ja se laulo. oli ihan voittajafiilis. suretti että koulu päättyy, mutta olin onnellinen että pääsin ees hetkeks lomalle.
mulla tulee joka kesän alussa sama fiilis. porukka lähtee kesätöihin, jotku jää kotia nukkuun.. on arki, mutta ei oo siltikään tavallinen arki. enää ei nääkkään niitä kaikkia tyyppejä keitä on tottunu näkemään 9kk:n ajan.
haikiaa.