IRC-Galleria

Mä nään jotain, mikä saa mut taas kaipaamaan sua.
Kyyneleet nousee silmiin ja mä pyyhin ne, ettei kukaan näkisi mun vieläkin itkevän sun takia.
Musta tuntuu pahalta, että mä jouduin satuttamaan ihmistä, joka rakasti mua ja jota mä rakastin.
Jos mä vaan saisin tilaisuuden, mä pyytäisin sulta anteeksi...
Mä en halua enää tuhota sun huomista.

* * *

Joskus mä muistelen sua, muistelen meitä.
Mä myönnän, mun oli hyvä sun vieressä, siinä sun kainalossa. Tuntu kuin mut olis tehty siihen. Ja jotenkin mä tiedän, että sä tunsit samoin.
Anna anteeksi, kaikki vaan siks etten tahtonu muhun sattuvan enempää.
Mä myönnän, mun oli sillon vaikee uskoo rakkauteen, sellaseen kestävään...
Useesti mä mietin et miten saisin pahan oloni pois? Sun kanssa mä en edes miettiny sitä.
Mä en uskonu, että sä ikinä lähtisit pois mun luota, tai mä sun. Niin kuitenkin kävi. Ajan kanssa mä oon oppinu hyväksymään sen. Ja hyvä niin.

* * *

Ooot oikeesti mulle elämän tärkee ihminen. Yks tärkeimmistä ystävistä ketä mulla on. Ehkä jopa se tärkein. Jos tekisit itelles jotai en antais sitä koskaan kellekkää anteeks... En varsinkaan ittelleni. Sä sanoit mulle viikon alussa, että mun täytyy olla vahva ja unohtaa kaikki paha. Sä sanoit, että UNOHDA SE. Sanoit, että, jos mulle tapahtuis jotai, jos kuolisin, sä tulisit heti perässä. Että oot mun tukena, varsinkin nyt. Varsinkin nyt kun sitä tarviiin. Mut nyt sä et ite oo tarpeeks vahva auttamaan.. Et oo tarpeeks vahva, että jaksaisit itsekään. Sun täytyy olla vahva!! Koittaa taistella!!Pelkästää itses takia. Mulla ei oo väliä, kunhan sä pärjäät. Kumpikaa meistä ei siihen kuitenkaan yksin pysty sen tiiän. Mä en pärjää ilman tukee nyt. Joten anna mun auttaa just niinku sä autat mua. Annna mun auttaa. Kaikki mikä ei tapa sattuu ihan vitusti, mut kun pysytään yhessä se ei satu niin paljon. Ollaaan kuljettu niin pitkä tie yhdessä, etttä jos jompikumpi päättää omansa lopettaa niin lopetetaan se sitten yhdessä. Niinkun sovittiin jo jotain neljä vuotta sitten. Mut toivottavasti siihen pisteeseeen sä et ikinä kulta pääädy. Kaikki mun hyvät kaverit älyää kenestä ihmisestä mä tässä puhun. Joten auttakaa sitä. Kaikkia ihmisiä pitää auttaa ja osata antaa anteeksi. Kaikki ei siiihen pysty ja se sattuu. Itsepä itkevät sitten 70 vuotisina ruttusina paskoina ku niillä ei ooo ketään vierelläään. Anteeks antaminen auttaa. Se oikeesti auttaa.
Mut ihmiset ketkä hylkää kaikki ympäriltään, koska eivät osaa antaa anteeksi eivät sitä tajua. Anteeks antaminen tua sydämeeen lämpimän tunteen ja omanlaisensa rauhan.
Kulta, mä annan anteeksi. Mä annan. Annatko säkin mulle? <3 :">

Se mikä on elämässä epäreiluinta, on tapa jolla se päättyy. Elämä on itse asiassa yhtä helvettiä. Se vie suurimman osan ajastasi ja mitä saat kiitokseksi? kuoleman! Onko se joku bonus vai mikä?!?

Elämä pitäisi elää takaperin. Hoidetaan pahin tälli, eli kuolema pois alta heti alkuun. Tämän jälkeen siirrytään vanhainkotiin, josta sinut passitetaan pihalle, koska olet liian nuori ja hyväkuntoinen. Saat kultakellon ja aloitat työelämäsi korkeimmalta pallilta. Teet töitä 40 vuotta, kunnes aloitat riemukkaan opiskelu elämän. Kuntosi paranee koko ajan ja näytät päivä päivältä paremmalta. Ryyppäät ja riehut ja seksielämäsi on yhtä sekoilua valmistuessasi yläasteelle menemiseen. Käyt läpi ylä- ja ala-asteet, jossa koulutehtävät helpottuvat vuosi vuodelta.

Lopussa saat kultaisen tähden vihkoosi kun lasket 1+2 oikein. Olet lapsi ja elät viimeiset vuotesi ilman vastuuta leikkien, syöden ja nukkuen. Lopuksi kellut äidin vatsassa 9 kuukautta jonka jälkeen päätät elämäsi orgasmiin. :)

Vuosi on lyhyt aika elämästä,
mutta pitkä aika ilman ystävää.
Siitä on vuosi kun lähdit luotani,
ilman hyvästelyä,
ilman viimeisiä sanoja.
Nyt vasta ehkä ymmärrän
miltä susta sillon tuntu,
samalta kun musta nytten.
Sua en koskaan unohda,
sua aina jaksan rakastaa,
mut sua ilman en jaksa elämää.

Ymmärrän että sinulla oli rankkaa, näinhän sen sinun silmistäsi, tunsin sen sinun puheistasi. Jouduit ottamaan päällesi myös minun murheet, etkä voinut koskaan purkaa itse itseäsi. Nyt tiedän kuinka sinä olisit tarvinut minua, yhtä paljon kuin minä sinua. Olin valmis kuolemaan puolestasi, sinä ehdit vain ensin..

Sanna: päläpäläpäläpälä ja mun veli muutti sit äitilleen.

Aki: miten se voi olla sun veli ku teil on eri äidit ? :OOOO



^^ :DDD ÄItithän vaan niitä lapsia tekee, Aki tainnu nukkua bilsan tunnilla :DD <3

Poljetaan Katin kans meijän mummulle, melkei 60km, vietetään siel pari päivää tehden kaikkee mitä tääl ei mainita ja poljetaan takas kotiin. <3 En malta odottaa niitä päiviä. <3
Se tos viel onkin hauskaa, kun meijän pitää selvitä perille mun suunnistustaidon mukaan, autol ollaan ain menty moottoritietä, mut nyt pitää mennä Savontien kautta. Täytyy vaan toivoo et löydetään sinne ;D <3 Ja jos me eksytään, mennään mettään juomaan jonkun pulsun kanssa ;DDD Eka yö hillutaan ulkona, juoden ja poltellen, toinen yö saatetaan nukkua tai häippästään yö-uinnille ja sit vikana yönä nukutaan, et jaksetaan löytää viel takas Lempäälään ;D <3 Sitte viel kun mennään käymään uimassa sataseittemäntoista kertaa, ja kaupas käydään, niin toi kilometrimäärä nousee noin 200kilsaan :DDD <3 Lupasin nähdä Maken kanssa ja Maryn.<3


Meijän kiva reitti suunnille, ei ihan toi vaan VÄHÄN pidempi :D : http://kartat.eniro.fi/query?&what=route&mop=aq&mapstate=1;27;65.2;s;12.700995247498138;74.3528700800936;41.219088720942004;56.048475056695466;677;820&stq=0&pis=0#&what=route&mapstate=1;27.000000;65.200000;s;8.404325329785767;74.3528700800936;45.515758638654376;56.048475056695466;881;820&rform=1&m_width=881&m_height=820&fromSearch=Aallontie%207,%20Lemp%E4%E4l%E4&toSearch=Siitamantie%20873,%20Suinula&calculationMode=fastest&nohiway=1

Huomenna on uusi päivä
Voi olla kaikki valoisampaa
Mutta tämä hetki on viipyvä
se haluaa piinata minua

Tehdään tämä nopeasti
ettei se kiusaamaan jää
Mahdollisimman kivuttomasti
ettei jäisi särkynyttä sydäntä

Yksi polku haarautui kahdeksi
Mikä ikinä menikään pieleen?
Kasvoimme liian erilaisiksi
Kauniit sanat tarttuivat kieleen

Ei löydy ratkaisua
kumpaakaan mielyttämään
Ei löydy edes sisua
mitään pelastavaa yrittämään

Menit tienviitasta vasemalle, minä oikealle
Vasemmalla luki suurella tulevaisuus
Minkä polun sinä jätitkään minulle?
"Oikealla suru ja ikuinen mustuus

Kiitos, kun koetit ymmärtää,
tiesin siihen et pystyisi edes sinäkään.
Jos joskus liikaa muistankin,
juon vielä yhden niin muistan taas paljon huonommin.

Kiitos, kun huolit puolikkaan,
enempää en oo osannut koskaan antaakaan.
Ehkä muistatkin mua.

Tyttö: Olenko minä tarpeeksi kaunis?
Poika: Mitä?
Tyttö: Minä todella pidän sinusta. Ja olen rakastumassa sinuun.
Poika: OK.
Tyttö: Mitä tarkoitat OK:lla?
Poika: Minä en pidä sinusta sillä tavalla.
Tyttö: Miksi et?
Poika: En voi kertoa sinulle..Ehkä joku toinen kerta..

Siitä asti tyttö kysyi pojalta "miksi et?" joka kerta kun hän näki pojan, ja joka kerta kun tyttö kysyi,
hän vastasi "minä kerron sinulle myöhemmin". Vihdoin tyttö kyllästyi.

Tyttö: Olen kyllästynyt tähän. Kerro minulle mikset pidä minusta?
Poika: Haluatko todella tietää miksi en pidä sinusta?
Tyttö: KYLLÄ!
Poika: Koska olet ruma kuin vi**u! Mitä järkeä on mennä ulos jonkun kanssa joka ei ole kaunis?!
Tyttö: Mutta..Minä..
Poika: Turpa kiinni ja jätä minut rauhaan!!!

Poika kävelee pois ja tyttö jää istumaan siihen yksin, itkien.. Sitten hänen kännykkänsä soi.

Tyttö: Haloo?
Äiti: Rakas? Minä haluan että menet kotiin, jooko? Tulen töistä muutaman tunnin kuluttua..
Tyttö: Okei, äiti..
Äiti: minä rakastan sinua..
Tyttö: Niin minäkin sinua..
Äiti: Hei hei!
Tyttö: Hei..

Tyttö lähtee kotia kohti ja kun hän on siellä hän menee vessaan ja katsoo itseään peilistä..

Tyttö: En ole tarpeeksi kaunis..

Hän alkaa töihin, tietäen aivan hyvin mitä on tekemässä..

Kaksi tuntia myöhemmin, hänen äitinsä tulee töistä ja kuulee miten kylpyvesi käy. Hän menee
yläkertaan ja löytää eteisen tulvillaan. Joten hän koputtaa oveen.

Äiti: Kulta? Oletko kunnossa?

Hän avaa oven ja järkyttyy näkemästäänsä. Kylpyamme ylittyi vedestä lattialle, ja vesi oli
värjääntynyt punaiseksi. Hän käveli veden ylitse, jotta näkisi mitä ammeessa on ja kirkaisi. Siellä
hänen pikku tyttönsä makasi kasvot ja ranteet viilloissa. Äiti peruutti ja oli juoksemassa
soittamaan poliisille, kunnes joku pisti hänen silmäänsä.

Peilissä luki:" Olenko minä nyt tarpeeksi kaunis?"

Jumala loi aasin ja sanoi hänelle:
- Sinä olet aasi. Sinä teet järkähtämättömästi työtä aamusta iltaan ja kannat painavia tavaroita selässäsi. Sinä syöt ruohoa etkä ole kovin älykäs. Sinä elät 50 vuotta.

Siihen aasi vastasi:
- 50 vuotta sellaista elämää on aivan liian pitkä, älä anna minulle enemmän kuin 20 vuotta. Ja niin toteutui.

Sitten Jumala loi koiran ja sanoi hänelle:
- Sinä olet koira. Sinä vartioit ihmisten omaisuutta. Olet ihmisten uskollisin ystävä. Sinä syöt sen minkä ihminen sinulle jättää ja sinä elät 25 vuotta.

Koira vastasi:
- Herra, 25 vuotta sellaista elämää on liian pitkä. Ole hyvä, älä anna minulle enemmän kuin 10 vuotta. Ja niin toteutui.

Sitten Jumala loi apinan ja sanoi:
- Sinä olet apina. sinä heilahdat puusta puuhun ja käyttäydyt kuin idiootti. Sinä olet hauska ja sillä lailla sinä elät 20 vuotta.

Apina sanoi:
- Herra, 20 vuotta pellen elämään on liian pitkä. Ole hyvä äläkä anna minulle enemmän kuin 10 vuotta. Ja niin toteutui.

Lopuksi jumala loi miehen ja sanoi hänelle:
- Sinä olet mies, maan ainut rationaalinen elävä. Sinä käytät älykkyyttäsi alistamaan muut olennot. Sinä hallitset koko maata ja elät 20 vuotta.

Siihen mies vastasi:
- Herra, olla mies vain 20 vuotta on liian vähän. Ole hyvä ja anna minulle ne 30 vuotta mitkä aasi jätti, 15 vuotta koiralta ja 10 vuotta apinalta.

- Ja niin Jumala huolehti siitä, että mies elää miehenä 20 vuotta.
- Sitten hän menee naimisiin ja tekee 30 vuotta aamusta iltaan työtä ja kantaa painavia tavaroita kuin aasi.
- Sitten hänellä on lapsia ja elää 15 vuotta kuin koira, hän vartioi taloa ja syö mitä perheensä jättää.
- Sitten, korkeassa iässä, hän elää vielä 10 vuotta kuin apina, käyttäytyy kuin idiootti ja huvittaa lapsenlapsiaan.