Rakkaus, mitä se oikeestaan on ?
Sehän sattuu, tulee mieleen ensimmäisenä,
tekeekö sillä jotain muuta, kuin ikuiset arvet
sydämmeen ?
Onko siitä jotain hyötyä ? Nousemmeko
iloisempana jos rakastamme jotakuta ?
Ehkä rakkauden kuuluu vain satuttaa liikaa,
viiltää sydämmeen kuin terävällä veitsellä,
Ehkä me kaikki emme vain löydä sen tarkoitusta,
Ehkä me kaikki emme jaksa etsiä sitä ?
Ehkä me vain haluamme elää yksin, ilman
sitä vaalenpunaista väriä.
Ehkä meistä jotkut rakastaa, liikaakin. Ehkä
meistä jotkut ei osaa muotoilla sanoja esille,
ehkä meistä jotkut eivät osaa sanoa toisille
kuinka paljon toiset merkitsevät meille ? Ehkä
me vain emme halua muotoilla niitä sanoja...
niin, ehkä se vain sattuu liikaa, ehkä... ehkä
sitä ei ole meille kaikille, ehkä ?
Ehkä minäkin rakastan, ehkä sinäkin rakastat ?
Ehkä minä rakastan sinua, ehkä sinä rakastat toista ?
Ehkä minä haluaisin sanoa sinulle, pitäväni sinusta,
Ehkä sinä haluaisit sille toiselle pitäväsi hänesä ?
Ehkä minun kuuluu jäädä yksin, kylmään ja pimeään ?
Ehkä se on minun tarkoitukseni, ehkäpä se on tulevaisuuteni ?
Ehkä minä rakastan sinua, ehkä sinä rakastat minua ? Entä
jos niin ei ole ? Mitä minä teen, tunnen yksin jotain jotakuta kohtaan,
Ehkäpä minä vain torjuisin sinutkin pois ympäriltäni, minähän
vain satutan kaikkea mihin kosken ?
Ehkä olen hauras, ehkä olen vahva, ehkä en ole mitään,
Ehkä merkitsen sinulle jotain, ehkä olen vain pikaista seuraa jonka
kanssa hengailla kun ei ole muutakaan tekemistä.
Ehkä ? Ehkä ei, sanoisit jotain, sanoisit vaikka vihaavasi minua,
Ehkä sanoisit haluavasi olla minun ystävä, ehkä et ?
Niin, ehkä on suuri sana, se merkitsee enemmän kuin kliseemäinen
"Rakastan sinua", ne on vain kaksi sanaa, toinen tarkoittaa enemmän
ja toinen vähemmän... Ehkäpä vain on niin että haluan sinun olla onnelline,
silläkin uhalla että minua sattuu. Unohda se että minua sattuu, olen tottunut
siihen, kaikkihan niin tekevät minulle, ehkä sinäkin vielä ?