IRC-Galleria

Rakkaus on kaviaaria ja hääkakkua, mansikoita ja kermaa.

Rakkaus on samppanjaa.

Ystävyys on vastaleivottua leipää, tuoretta voita, maalaisjuustoa

ja kannullinen teetä kahdelle.

Elämästä selviytyäkseen kannattaisi tietenkin yhdistää nämä molemmat.

Mutta ystävyys on helpommin sulavaa.

(Pam Brown s.1928)


Jos ihmisiltä kysyttäisiin, mikä on heidän suurin ilonaiheensa, moni vastaisi epäröimättä: toiset ihmiset. Tuskin mikään tuottaa yhtä syvää tyydytystä kuin kanssakäyminen elämäntoverin, ystävien, perheen, sukulaisten ja työtovereiden kanssa. Ihminen on yhtä riippuvainen toisista ihmisistä kuin ravinnosta, vaatteista tai suojasta elääkseen täysipainoista elämää. Ihmisen mielenterveys alkaa järkkyä pahasti, jos hän joutuu vastoin omaa tahtoaan täydelliseen eristykseen. Yhteydessä toisiin ihmisiin muodostuu jotain ainutlaatuista: yhteenkuuluvuuden tunne, tunne siitä, että olemme osa laajempaa yhteyttä.


Erilaiset ystävyyden tasot voidaan luokitella läheisyysasteen perusteella esimerkiksi seuraavasti: tuttavat, toverit, työtoverit ja läheiset ystävät. Tuttavat ovat sellaisia henkilöitä, jotka tunnemme vain pintapuolisesti ja joiden kanssa puhumme vain pintapuolisia asioita; säilytämme tietyn välimatkan heihin.


Toverit ovat sellaisia, joihin liittyy yhteiset kiinnostuksen kohteet tai elämäntyyli. Hyvä esimerkki näistä ovat vaikka lukion kaverit: siinä elämäntilanteessa he saattavat olla hyvinkin läheisiä, mutta myöhemmin yhteydenpito on jäänyt vähemmälle. Toinen esimerkki tovereista on pienten lasten äidit, joita yhdistävät yhteiset huolet ja ilot lapsista, mutta lasten kasvaessa saattavat äidit huomata, että ei yhteisiä asioita oikeastaan enää olekaan.


Työpaikalla saattaa muodostua hyvinkin antoisia ystävyyssuhteita työtovereiden kanssa, tai sitten kanssakäyminen saattaa jäädä toveruuden tasolle.


Arvostetuin ystävyyden laji on läheinen ystävyys, joka kantaa läpi elämän suurimpien järkytysten ja muutosten. Monesti läheistä ystävyyssuhdetta on paljolti romantisoitu: puhutaan vain sen lämmöstä, läheisyydestä, ilosta, luottamuksesta ja vastavuoroisuudesta, mutta unohdetaan ystävyyttäkin joskus nakertavat ystävysten välinen kateus, kilpailu, mustasukkaisuus ja muut ikävät piirteet. Onhan totta, että joka suhteessa on vaikeita aikoja, mutta läheisten ystävien pitäisi pystyä puhumaan asiat selviksi ja voittaa vaikeudet.


Ystävyyskin käy läpi muutoksia. Tuttavista voi tulla läheisiä ystäviä, toverit saattavat kadota elämästämme, kun taas työtoverista voi kehittyä rakas ystävä. (Iloitse hyvistä ihmissuhteista, 1995, s.6-33)


Sananparsi toteaa: kerro, kuka on ystäväsi, niin kerron millainen olet. Se kenen kanssa vietämme aikaamme ja nautimme yhdessäolosta, kertoo paljon omista arvoistamme, asenteistamme ja tottumuksistamme. Ystävän ei tarvitse olla samanlainen kuin itse olemme, sillä yleensä ystävyyden paras anti on yhdessä olo ja sen tuomat ilot. Ystävyys on sosiaalista toimintaa. Monelle paras ystävä saattaa olla oma seurustelukumppani tai puoliso.


Joskus olen kuullut sanottavan, että nykyisestä kilpailuyhteiskunnassa olisi ystävyys kadonnut. Italiassa sana ystävyys on saanut jopa negatiivisen kaiun ja alkanut merkitä etuoikeuksia ja suosituksia. Jotta Italiassa löytäisi työpaikan, pääsisi sairaalaan tai saisi vuokratuksi asunnon, ihminen tarvitsee suosituksia, ystäviä. Jos siellä noudattaa byrokratian sääntöjä, jää kaiken toiminnan ulkopuolelle, eikä saavuta mitään. Ystävyys on keino, jonka avulla päästään toisten edelle, vältytään noudattamasta sääntöjä




JA JUURI TE , MYÖS SILJA RAKKAANI JOLLA ON TÄNÄÄN SYNTYMÄPÄIVÄ JA JOLLE TÄMÄ TEKSTI ON OMISTETTU, OVAT NÄITÄ KYSEISIÄ HENKILÖITÄ.