Joku pakkomielle alottaa päivis aina jollain typerällä huudahduksella? Nojaa...
Siis asiaan (tai no, jos sitä nyt siksi voi sanoa):
Istuksin Tammerkosken kuniakkaan koulun ATK-luokassa ja kirjoitan tätä. Koulun vuosikirja julkaistiin tänään ja (ylläri pylläri) olin taas NIIIIN onnistunut luokkakuvassa.... :/ Mutta mitäpä siitä. Mutta nyt vaihteeksi ajattelin kirjoittaa jostain IHAN IHAN oikeesta aiheesta, nimittäin lapsia hakkaavista vanhemmista. Oma mutterini ja vatterini tekevät kaikkea muuta kuin hakkavat mua. Eli siis nyt selvitän:
Olipa kerran kaunis päivä Bulgariassa, kesällä 2005. Laura ja hänen äitinsä olivat mukavalla shoppailureissulla Burgasissa ja juuri menossa Nessebaria kohti hotellia paikallisella bussilla. Bussi oli erittäin täynnä ja yhdellä pienellä lapsella oli huono päivä ja rääkyi täyttä kurkkua. Katselin sivusilmällä, kun lapsi istui isänsä sylissä ja isä yritti rauhoitella lasta, kun yhtäkkiä isä nosti nyrkkinsä ja lapsi pelästyi niin, että kolautti päänsä bussin ikkunalasiin. Siitäpä lapsonen sai aiheen rääkyä VIELÄ kovempaa ja siitäkös isä hermostui ja oikeasti löi lastaan. Lapsen äiti toinen pienempi lapsi istuivat isän vieressä ja äiti katsoi vain avuttomana vierestä, kun isä löi lasta. Ilmeisesti isä hakkasi äitiäkin. Äiti sanoi isälle jotain Bulgariaksi ja isä lopetti hakkaamisen hetkeksi. Mukava bussimatka.