Heräsin tärinään. Tavallaan se oli tuttu, mutta nyt se oli jotenkin outo. Maksa kai tekemässä vastarintaa taas. Ei ymmärrä paikkaansa.. Mitä varten ihmisolennolle sellaista olis suotu, jos ei viinan takia? Mäkä mäkä tulee mieleen, siinä syy tähän asemaan, meinaan mäkämäkässä. Yöpöytä on täynnä kamaa. Koitan löytää pilsujani. Vittu niitä ei oo missään. Mitähän hittoa. Olisko joku laittanu ne laatikkoon.
Silmiin sattuu kuin joku painaisi niihin tumpulla. Kirvelee ja sattuu. Hamuan kädelläni purkkia laatikosta. Ei löydy. Hermostuminen alkaa ahdistaa rinnasta. Nousen istumaan löytääkseni yhden saatanan purkin. Otan tutkivan katseen laatikkoon. Tajuan etten ole kyllä voinut aikoihin katsoa laatikkoon? Vaikka onhan siellä vaikka mitä säilytetty. Jaken ysimillinenkin ollu sielä jemikses. Haki sen täältä kun meni tekemään viimeisen tekonsa. Ei ollu sen elämä helppoo, kukaan sitä kuitenkaan ymmärrä.
Kaivan yhä syvemmältä laatikosta. Tunnen viillon käteeni. Lasin siruja vittu! Sormi suuhun on kaikki mitä etusormi tarvii nyt, muuta ei oo sit tarjollakaan. Mistä vitusta sinne lasinsiruja. Ei ne sirut oo ruskeita ainaskaan, eli purkki on ehjänä. Helpotun.
Vedän koko laatikon ulos. Tutkitaanpa nyt koko paska. Siruja on jokapuolella. Aapiseni ja rippiraamattunikin on niiden peitossa. Mistä ne ovat peräisin? En tiedä.. Väliä. Mutta miten sirut vittuun laatikosta? Ei imuria, ei mitään. Paras kai kääntää laatikko ylösalaisin. Olen tartumassa kahvoihin kun huomaan mistä sirut ovat peräisin. Kaivan sen käsiini. Siinä on kuva minusta ja sinusta.
:'<