IRC-Galleria

Kukaan ei sano sanaakaan, kukaan ei halua huomata. Kaikki on niin täydellistä, että itkettää. Tiikeriraitaiset valojuovat raidoittavat kasvosi aamun ensihetkillä. Sinä olet siinä niin kaunis, että itkettää. Mutta kuitenkin, olen yksin ajatuksissani, muistoissani. Vaikka luulen että sinä olet siinä, olen niin yksin, että itkettää. Niissä hetkissä, luulen että on taikaa, vaikka tiedän ettei taikuutta ole olemassakaan. Yksin minä täällä nytkin tarvon, muistojen kaduilla autioilla, joilla ei kulje ketään, joka kuiskaisi sinulle, että olet menossa aivan väärään suuntaan. Ja kun viimein huomaat että kuljet harmailla kaduilla, joiden viemärit nielevät sinut mukaansa, autiot rakennukset, jotka vetävät sinua puoleensa, olet jo depression syövereissä, eikä kukaan sinua sieltä voi auttaa pois. Joku ojentaa kätensä ja haparoidet siihen yrität tarttua, mutta sormesi haparoivat vain ilmaa, ei siellä oikeasti ketään ole, etkö vieläkään oppinut, että täällä olet aivan yksinäsi?