Sä oot varmaan onnellinen, ainakin toivon niin.
Muistatko sä kuinka paljon silloin rakastettiin?
Se tunne on viel täällä, mut jossain syvällä.
Se on jotain mitä voi olla vaan parhaal ystävällä.
Mitä sulle kuuluu?
Mun täytyy myöntää, et joskus mul on ikävä sua,
vaik nää yhteiset kuvat alkaa haalistua.
En aio pyytää, en syyttää, en itsee nöyryyttää,
vaan pysyy pois jaloista ja etsiä toista.
Mä oon aina ottanut sen minkä elämä tuo,
ja uskon vakaasti siihen et se vie mut toisen luo.
Mä haluun toivottaa sulle nyt kaikkea hyvää,
ja muistahan joskus myös vanhaa ystävää.
Ja vaikka elämä jatkuukin
en kadu sitä että sinut kohtasin
ja mä uskon että myöhemmin
aika maalaa kuvamme kauniimmin
Mulle tää kaupunki on täynnä sun kuvia.
Hetkii, muistoi ja unelmia.
Osa niist on häipynyt ajan varjoihin,
mutta osa niistä jää, eikä kuole aikoihin.
Me käveltiin rantaan, jalanjäljet jäi hiekkaan.
Meillä oli jotain kestävää.
Mutta meidän jäljet katos veden virtaan.
Ei sitä pystynyt estämään.