Olen tavannut sellaisia,kuin itse olen, en pitänyt heistä juurikaan. Heidän itsekeskeisyytensä ei kiinnostanut, mahtaako ketään muutakaan?
Tyttö joka katsoo ulos ikkunasta,
huoneessansa silmiin tuijottaa vain jotain pikkulasta.
Se on sen oma kuva joka takas tuijottaa, ensimmäistä kertaa itsensä silmästä silmään kohtaa.
Se tyttöö pelottaa mutta hän pysyy kylmänä. Koko yön pyörii sängys silti ilman unii taaskaan,
Tyttö tajuu kuinka elämä lipuu sormien välistä..
Tämä suo on sanoista tehty,vuodet voidelleet.
Jos ei osaa anteeksi antaa kuolee paikoilleen.. Olen koittanut räpiköidä, olla kuin ennen. Mutta jatkuu sateinen päivä,hukun kuitenkin. Joku kuiskasi mulle lähde.
Äänet päässä huutavat mene jo, ennen kuin näät jokaisen uponneen.