Sun sydäntä se raastaa,
elämä usein vituttaa
Löydät ittes maasta johon tuska sut tiputtaa
Täältä tahdot pois, koska
et enää jaksa
Lipun nollataksa,
eihän kuoleminen maksa
Mut
se käy vaan yhteen suuntaan
Sitte kai sä senki tajusit
Kerra lähdet pois, et pääse takas vaikka haluisit
Et mietihän tarkkaan ennenku sille tielle ratkeet
Tiedän mite helposti
siivet unelmilta katkee
Partaterä kiiltää,
kuolema silmis siintää
Nyt
seison kylpyhuoneessa aikeis ranteet viiltää
Nään peilis kasvot,
kenties viimeistä kertaa
Koht nukun kylpyammees
joka täynnä verta
Nukun ikuista unta,
jää paljon tekemättä
Asioita kokematta, paljon elämää elämättä
Veri valuu puroina pitkin käsivarsia
vanhat haavat aika juuri ja juuri
oli ehtinyt umpeen parsia
Yritän elää mutta
joka kerta osa musta kuolee edellise perää
Mut
mitä mä teen rikkinäisellä elämällä
ei oo mitään eroa oonko mä haudassa vai täällä
Liian kauan oon kävelly heikolla jäällä
ja nyt se alkaa alta pettää
liian paljon painoa harteilla
se jään rikkoo pysyvästi,
siispä luulen on aika sanoa hyvästi.