Pikku-Kallen kotona käy säännöllisesti äidin rakastaja sillä aikaa,
> kun isä puskee töitä. Pikku-Kalle on seuraillut tilannetta ja
> päättää piiloutua makuuhuoneen vaatekaappiin nähdäkseen, mitä äiti ja
> mies oikein puuhaavat.
>
> Erään kerran, kun Pikku-Kalle on kaapissa tarkkailemassa
> tilannetta, isä tuleekin yllättäen aikaisemmin kotiin.
> Rouva piilottaa rakastajansa vaatekaappiin ja sen jälkeen seuraa
> keskustelua kaapissa:
>
> Pikku-Kalle: Täällä on pimeää...
> Mies: Niin on.
> Pikku-Kalle: Mulla on jalkapallo!
> Mies: No sehän on hienoa.
> Pikku-Kalle: Haluaisit sä ostaa sen?
> Mies: Eii, kiitos vaan.
> Pikku-Kalle: Mun isi on tuolla huoneessa!
> Mies: OK, kuinka paljon?
> Pikku-Kalle: 250?
>
> Seuraavalla viikolla toistuu sama tilanne ja Pikku-Kalle sekä mies
> joutuvat jälleen kaappiin
>
> Pikku-Kalle: Täällä on pimeää...
> Mies: Niin on.
> Pikku-Kalle: Mulla on jalkapallokengät!
> Mies (muistaen edelliskerran - huokaisten): OK, kuinka paljon?
> Pikku-Kalle: 500?
>
> Muutaman päivän kuluttua isä pyytää Pikku-Kallelta: Otappas
> jalkapallo ja kengät niin lähdetään vähän pelaamaan.
> Pikku-Kalle: Sori, mutta ei se käy, koska myin ne pois.
> Isä: Paljollako?
> Pikku-Kalle: 750 eurolla...
> Isä: Tuo nyt on tosi törkeesti tehty kavereitasi kohtaan! Sehän on sairaan
> paljon enemmän kuin ne ovat maksaneet! Tämän takia minun täytyy viedä
> sinut ripittäytymään sunnuntaina (perhe kun on katolinen).
> Isä vie Pikku-Kallen sunnuntaina kirkkoon rippituoliin ja sulkee
> oven.
> Pikku-Kalle: Täällä on pimeää...
> Pappi: Ei oo totta, lopeta nyt jo jumalauta!!!
>
>
>