Sä olet hiljainen
ja kovin synkkä kun
sut varjoissa nään
kesäisen yön yksinään
Me luodut toisillemme
oltiin niin luulit kai
katkerana välttelet nyt
katsettain.
Mua kaivata saat, katsoa saa
vaikka en ollutkaan se oikea
Satuprinsessaa sää oottaa saat
vaikka päivies päähän
koskaan et sellaista löydä
Satuprinsessaa ei ollutkaan
vain pieniä hyviä hetkiä,
jotka sä itsekkin kai nyt näät
Tän yhden viimeisen yön
sulle antaa mä voin
Huomaatko nyt katovaa kaikki on
Pian unohdat sinäkin,
toisen kanssa nää tiet kuljet ja
me hymyillään kun kohdataan
Kaivata saat, katsoa saat,
vaikkei enää me tunnetakkaan.
Satuprinessaa...
ja kun viimein sä ymmärrät
silloin jo myöhäistä on
ja meinattiin parituntia sitten ajaa hirvikolari..muutama sentti niin olis osunu...