IRC-Galleria

En muista paljoakaan synnyinpaikastani. Siellä oli ahdasta ja pimeää,
eivätkä ihmiset koskaan leikkineet kanssamme.
Muistan äitini ja hänen pehmeän turkkinsa, mutta hän oli usein sairas ja hyvin laiha.
Hänellä oli vain vähän maitoa minulle ja sisaruksilleni.
Muistan monien sisaruksieni kuolleen ja kaipaan heitä niin.

Muistan myös päivän, jolloin minut vietiin pois äitini luota.
Olin niin surullinen ja peloissani, maitohampaanikin olivat juuri puhjenneet.
Minun olisi pitänyt pysyä äitini luona pidempään, mutta hän oli niin sairas.
Niin meidät pantiin laatikkoon ja vietiin johonkin outoon paikkaan.
Vain me kaksi. Olimme peloissamme ja painauduimme kiinni toisiimme,
yksikään ihminen ei silittänyt eikä rakastanut meitä.
Niin paljon nähtävää, ääniä ja hajuja! Olemme kaupassa,
jossa on paljon erilaisia eläimiä! Jotkut vaakkuvat!
Jotkut naukuvat ja toiset piipittävät! Minut on lukittu siskoni kanssa pieneen häkkiin,
voin kuulla muiden pentujen ääniä täältä.

Näen ihmisten katselevan minua. Pidän erityisesti "pienistä ihmisistä",
lapsista. He näyttävät niin suloisilta ja hauskoilta,
ihan kuin he haluaisivat leikkiä kanssani!
Kaikki päivät vietämme pienessä häkissämme,
joskus ilkeät ihmiset lyövät ikkunaan pelotellakseen meitä.
Silloin tällöin meidät viedään ulos ihmisten nähtäväksi.
Jotkut ovat helliä mutta toiset satuttavat meitä. Saamme aina kuulla
"Ne on niin söpöjä! Tahdon tuollaisen!",
mutta koskaan emme pääse kenenkään mukaan.

Siskoni kuoli viime yönä, kun kauppa oli pimeänä.
Painoin pääni hänen pehmeälle turkilleen ja
tunsin elämän jättävän hänen pienen,
laihan ruumiinsa. Olin kuullut ihmisten sanovan,
että hän oli sairas ja minutkin pitäisi myydä alennushintaan,
että pääsisivät minusta äkkiä eroon.
Luulen pehmeän ininäni olleen ainoa (ääni),
joka suri häntä kun hänen ruumiinsa aamulla otettiin pois häkistä ja
heitettiin roskikseen.

Tänään tuli perhe ja osti minut! Voi onnen päivää!
He ovat todella mukava perhe ja he todella,
todella halusivat minut! He olivat ostaneet kupin ja ruokaa minulle
ja perheen tyttö piti minua hellästi sylissään.
Rakastan häntä niin paljon! Tytön äiti ja isä kehuvat minua suloiseksi
ja hyväksi pennuksi!
Minut nimetään Angeliksi (Enkeliksi). Rakastan nuolla uusia ihmisiäni!
Perhe pitää minusta hyvää huolta, he ovat helliä ja rakastavat minua.
Hellävaroen he opettavat minulle oikean ja väärän,
antavat hyvää ruokaa ja paljon rakkautta. Haluan ainoastaan miellyttää
näitä ihania ihmisiä!
Rakastan pikku tyttöä ja pidän leikkimisestä hänen kanssaan!

Tänään kävin eläinlääkärillä. Se oli outo paikka ja minua pelotti.
Sain pari rokotusta, mutta paras ystäväni,
pikku tyttö piti minua hellästi ja sanoi sen olevan OK. Niinpä rentouduin.
Eläinlääkäri varmaankin sanoi surullisia sanoja rakkaalle perheelleni,
koska he näyttivät kamalan onnettomilta.
Kuulin vakavasta lonkkaviasta ja jotain sydämestäni...
Kuulin eläinlääkärin sanovan jotain "epämääräisistä kasvattajista" ja siitä,
että vanhempiani ei varmaankaan oltu kuvattu. En ymmärtänyt eläinlääkärin puheita,
ainoastaan sen, että minua koskee nähdä perheeni näin surullisena.
Mutta he silti rakastavat minua ja minäkin rakastan heitä hyvin paljon!

Olen nyt kuusi kuukautta vanha. Siinä missä useimmat muut pennut
ovat vankkoja ja riehakkaita,
minuun sattuu kauheasti jo pelkkä liikkuminenkin. Kipu ei koskaan hellitä.
Minuun sattuu leikkiä ja juosta rakkaan pikku-tyttöni kanssa ja minun on
myös vaikea hengittää.
Yritän parhaani ollakseni se vahva pentu, mikä minun pitäisi olla, mutta se
on niin vaikeaa.
Sydämeni särkyy kun näen pikku-tytön niin surullisena ja kuulen
Äidin ja Isän sanovan: "nyt on varmaankin aika".
Useita kertoja olen käynyt eläinlääkärillä, eivätkä uutiset ole koskaan hyviä.
Aina puhutaan synnynnäisistä ongelmista. Haluan vain tuntea lämpimän auringonpaisteen,
leikkiä ja helliä perhettäni. Viime yö oli pahin. Kipu on nyt ainainen olotilani,
juominenkin koskee.

Yritän nousta, mutta voin ainoastaan inistä kivusta.
Minut viedään autoon viimeisen kerran
. Kaikki ovat niin surullisia, enkä tiedä miksi. Olenko ollut tuhma?
Yritän aina olla hyvä ja rakastettava, mitä olen tehnyt väärin?
Voi kun tämä kipu vain menisi pois! Kunpa vain pystyisin pysäyttämään
pienen tytön kyyneleet.
Yritän nuolla hänen kättään, mutta voin vain valittaa kivusta.

Eläinlääkärin pöytä on kovin kylmä. Minua niin pelottaa.
Ihmiset kaikki halaavat minua ja itkevät pehmeään turkkiini.
Voin tuntea heidän rakkautensa ja surunsa.
Onnistun nuolemaan pehmeästi heidän käsiään.
Eläinlääkärikään ei näytä niin pelottavalta tänään.
Hän on hellä ja aavistan jonkinlaista helpotusta kivulleni.

Pikku-tyttö pitää minua pehmeästi ja kiitän häntä kaikesta antamastaan rakkaudesta.
Tunnen pienen piston etujalassani. Kipu alkaa hellittää ja
tunnen rauhan laskeutuvan ylleni.
Voin nyt nuolla pehmeästi hänen kättään.
Oloni muuttuu nyt unenomaiseksi ja näen äitini ja sisarukseni
kaukaisessa vehreässä paikassa.
He kertovat minulle ettei siellä ole kipua, ainoastaan rauhaa ja onnellisuutta.
Jätän hyvästit perheelleni ainoalla tuntemallani tavalla,
pienellä hännän heilautuksella (ja hellällä kuonon tökkäisyllä).
Olin toivonut viettäväni monta vuotta heidän kanssaan,
mutta niin vain ei ollut tarkoitettu.
"Nähkääs", sanoi eläinlääkäri: ”eläinkaupasta ostetut pennut
eivät tule kunnon kasvattajilta".
Kipu poistuu nyt ja tiedän, että tulee kulumaan monta vuotta
kunnes näen rakkaan perheeni uudelleen.

(Tätä tarinaa saa julkaista ja levittää toivoen, että se pysäyttää
moraalittomat kasvattajat,
ja ne jotka kasvattavat pentuja vain rahan eikä rodun parantamisen vuoksi.
Pentutehtailun vastustamiseksi.!)

1. Elämäni kestää ehkä kymmenen vuotta. Jokainen ero sinusta merkitsee kärsimystä minulle. Ajattele tätä ennen kuin hankit minut.

2. Anna minulle aikaa käsittää, mitä minulta vaadit.

3. Isäntäni - älä anna minun pettyä. Istuta minuun luottamus - siitä minä elän.

4. Jos et ole minuun tyytyväinen, älä ole minulle vihainen. Älä hylkää minua.

5. Sinulla on työsi, huvisi ja ystäväsi - Minulla on vain sinut.

6. Puhu joskus kanssani. Vaikka en täysin ymmärrä sanojesi merkitystä, vaistoan kyllä äänestäsi oletko iloinen vai onko sinulla murheita. Kuuntelen hyvin tarkasti ja myötäelän kanssasi.

7. Tiedä Isäntäni - miten minua kohtaan käyttäydyt, sitä en unohda koskaan.

8. Pyydän,harkitse ennenkuin lyöt minua, vahvat leukani saattaisivat satuttaa sinua, ja niin en tahtoisi käyvän.

9. Mieti kun haukut minua vastahakoiseksi tai laiskaksi. Minulla saattaa olla kipuja, ehkä minulla on liian kuuma tai kylmä. Ehkä aamulla syömäni siankorva ei olekaan sulanut. Tai sitten minulla saattaa olla särkynyt sydän.

10. Huolehdithan minusta myös kun tulen vanhaksi, enkä enää jaksa niin paljoa. Myös sinä tulet kerran olemaan vanha.

Rakas Isäntäni, kulje jokainen matka kanssani.
Ja kun aika koittaa, seisothan rinnallani... Sillä minulle kaikki on helpompaa kanssasi - myös viimeinen matkani.

Nuori nainen ajaa autoaan. Hän on nauttinut alkoholia ja kyyneleet valuvat pitkin hänen
poskiaan. Hän uskoo ettei kukaan välitä hänestä. Hän uskoo että hänet on hylätty.
Samassa nainen kuulee kovan äänen ja näkee edessään rekka-auton ajovalot. Kuuluu rysäys. Nainen pudottaa lompakkonsa jossa näkyy kuva pienestä pojasta.
Kaksi päivää myöhemmin tämä sama poika istuu orpokodissa ilman ihmistä joka peittelee hänet nukkumaan. Ilman ihmistä jonka suusta kuulee joka päivä maailman ihanimmat sanat.
Lapsi ei puhu koskaan paitsi tiettyyn aikaan illalla jolloin hän nousee pöydälle seisomaan. Hän katsoo ylös lähettäen lentosuukon ja sanoen: "Hyvää yötä äiti. Mä rakastan sua."

Kopioi tämä omaan blogiisi niin muistat että aina on niitä jotka välittää.

En kehoita katsomaan, mutta jos nimillä nyt jotain apua on, niin ei ole
suurta vaivaa, ja tämä on todella tärkeän asian puolesta
VIDEO ON TODELLA KAUHEA, EN SUOSITTELE KATSOTTAVAKSI, MUTTA
OLE SILTI KILTTI JA KÄY KIRJOITTAMASSA NIMESI VETOOMUKSEEN.

Toivon, että jokainen vastaanottaja laittaa sen edelleen kaikille
tutuilleen ja allekirjoittaa vetoomuksen näiden eläimien lohduttoman
kohtalon puolesta. Kuvassa yksi henkilö pitää turkkia, joka on nyljetty
neljältä kultaiselta noutajalta.

Ohessa suora linkki vetoomuksen allekirjoitukseen: http://www.heathermillsmccartney.com/petition.php

Varoituksen sananen, ennen kuin katsotte videon :Kuvassa oleva video on
äärimmäisen raaka ja siitä tulee järkyttynyt olo pitkäksi aikaa, joten
jos haluat välttyä tältä, jätä video väliin:
http://www.petatv.com/tvpopup/Prefs.asp?video=fur_farm

Tuijotti ovea pieni kissa, oli aivan hädissään.
Minä se täällä, avatkaa ovi, onhan jo pimeää.
On nälkä ja jano, unikin jo, minua paleltaa.
Tuo metsäkin huokuu pelottavasti, on jo kuurassa maa.

Ovi aukeni silloin, kun mansikat tuoksui, säteili taivas ja maa.
Ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan.
Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi.
Kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi.

Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja.
Sillä jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuna.
Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on.
Vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja valohon.

Nyt kissojen taivaassa hyljätty, siellä kyynel on pyyhitty pois.
Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla vois.
Via dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin.
Muistele lähditkö mökiltä Sinä puhtain sydämin.