Rauha maassa.
Puhelin pysyttelee hiljaa.
Melkein kun voisi kadota omaan elämäänsä. Niin pieneksi ja olemattomaksi se on kutistunut. Työ, jumppa ja koirat.
Pomo käski hankkia elämän.
Voisinkn. Kun tietäisin millaisen.
Draamaa en jaksa, vuoristoradat eivät enää tässä iässä sovi fysiikalleni. Jännitys saa vatsani kipeäksi. Kummipojan hampaat ja kääntymisen oppiminen tuntuvat ihan tarpeeksi ihmeelliseltä.
Haasteet kelpaisivat. Ne saavat adrenaliinin nousemaan, nälän ja väsymyksen unohtumaan.
On huomisaaamussakin varmasti omat haasteensa, kello soi ennen viittä.