IRC-Galleria

Edessä on lätäkkö.
Suuri, jäinen lätäkkö.
Sitä ei voi ylittää. Sitä ei voi alittaa. Sitä ei voi kiertää. Mitäs jos ei voi mennä läpikkään...?
Pari liikaa tollasia tuli vastaan tänään.

Koirat on tärkeitä ja rakkaita. Iitu maailman kaunein tyttö meripihkaisine silmineen ja Onni maailman suloisin sekasine tukkineen... Hetken jouduin silti pohtimaan pennun valintaani siinä vaiheessa kun rotan tappoon jalostettu koirani ei saanut päästäistä hengiltä... Toista pennunvaliintani jouduin pohtimaan lauantaina apteekissa..
M:" Moi, tarttisin jotain hajustamatonta, aika rasvasta rasvaa."
A:" Joo mihinkäs tarkotukseen?"
M:" Nii, se tulis mun lapinkoiralle......"
A:" Jaa ja mihinkäs se koira tarvitsee rasvaa..??"
M:"Niinno siis kun sen nenä kuivuu ja halkeilee.... Se ei oikein kestä pakkasta..."

Riemastuin kun kaivoin kännykän laukusta työpäivän jälkeen. Yleensä jos saan viestin, se on äidiltä että tuo maitoa eikä edes niitä enää ole tullut kotoa muutettuani.. Toinen viesteistä oli äidiltä - tuo sokeria tullessasi. Ja toinen mainosviesti jostain baarista...
Myöhemmin illalla J. sanoi äitinsä soittavan joka päivä ja kyselevän kuulumisia. 20-vuotias parturi-kampaajaopiskelija Jaana Keravalta sanoi isänsä soittavan kerran vuodessa - jouluisin- ja varmistavan että poika on hengissä.. Minulle äiti soittelee kyllä parin päivän välein -kysyäkseen koirani kuulumiset ja varmistaakseen että koiralla on ruokaa.
Harkitsen vakavasti takaisin lankapuhelimeen siirtymistä.