Ehkä joskus oli jotain muuta
pitkiä öitä päivät täynnä kaipuuta
en muista paljonkaan
Tapetteihin ikävä juuttuu
jonain päivänä ei jaksa enää suuttuu
mitä sitten tapahtuu
okei, lyhennetty biisi. mut muut sanat ei nyt sovi.
nyt tiedän kuitenkin mitä tapahtuu.
alan ehkä olla taas oma itseni.
ja oon alkanut jo odottaa Pietaria, ihan tosissani.
vaikka joskus yhä onkin raskasta, tiedän nyt, että tää oli järkijuttu.
joskus on pakko kuunnella järkeä, vaikka sydän sanois aivan muuta.
sydän on yhä samaa mieltä kuin aiemmin, mutta osaan ajatella ja eritellä kaikki syyt tähän.
jos joku ymmärsi tästä mitää, niin toivon, ettei kommentoi mitenkään.
kunhan vuodattelen vähäsen.
kiitän yhä Lottea.