On kai kirjoitettu niin, että yksin jään
sun kanssas maailman pyörteisiin.
Ja ehkä vielä uskon ihmeisiin,
kun vierelläsi olla saan.
Niin kaiken muun saat minulta katoamaan.
Kai ehkä vielä joskus kohdataan.
Tiedän kauneimman.
Mä ajatuksen siedän vaan
sua saa en milloinkaan.
Ja piilossaan tää tunne itkee turhuuttaan.
Näen maailmaani päivän kerrallaan
ja kerta kerran jälkeen sen mä saan.
Vaan aina jotain jää multa puuttumaan,
kun vierelläsi olla saan.
Niin tiedän maailmani oot kokonaan.
Kai vielä joskus nähdä sut mä saan.
Tiedän kauneimman.
Mä ajatuksen siedän vaan
sua saa en milloinkaan.
Ja piilossaan tää tunne itkee turhuuttaan.
Tiedän kauneimman.
Mä ajatuksen siedän vaan
sua saa en milloinkaan.
Tiedän kauneimman.
Mä ajatuksen siedän vaan
sua saa en milloinkaan.
Ja piilossaan tää tunne itkee turhuuttaan.
Tiedän hauraimman.
Mä sydämeni tunnustan
nyt sulle kuuluvan.
Ja tuskissaan tää sydän hakkaa kaipuutaan.
Tiedän kauneimman.
Sua tuskin koskaan saan.
Uusimmat blogimerkinnät
- nöf 07.05.
- jos sä tahdot 21.03.
- vihaan!!! 09.09.
- Pasila on vaan niin jees... 11.05.
- mielihaluja 16.04.
- sairasta... 01.04.
- to-pe yönä 23.03.
- Näin sen pitäisi mennä!! 19.03.
- Ennen kuin minusta tuli äiti 19.03.
- helpotus 18.03.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2010 (2)
- ▶ 2009 (25)
- ▶ 2008 (36)
-
▼
2007 (56)
- ▶ joulukuu 2007 (1)
- ▶ marraskuu 2007 (5)
- ▶ lokakuu 2007 (3)
- ▶ syyskuu 2007 (2)
- ▶ elokuu 2007 (7)
- ▶ heinäkuu 2007 (6)
- ▶ kesäkuu 2007 (11)
- ▶ toukokuu 2007 (6)
- ▶ huhtikuu 2007 (7)
- ▶ maaliskuu 2007 (1)
- ▶ helmikuu 2007 (4)
- ▶ tammikuu 2007 (3)
- ▶ 2006 (17)