Kaveri aloittaa kommentoimalla kuvaani :D
Jaska: Onkos tän kuvan ottanut joku, jonka olet just pistänyt tonttiin? :) Kuvakulma vähän viittais siihen...
Minä: Joo tottakai :) mähän varmasti nakkaan jonku tantereeseen ja sit annan sen kuvata :D
Jaska: No ei susta ikinä tiedä... :) Sitäpaitsi vartijat ei aina muutenkaan ole välttämättä henkisesti tasapainoisia, joten jotain tällaistakin voisi kai sattua...
Minä: Nyt kuule! Tuleppa tänne sanomaan tuo niin mä sulle henkisen tasapainoni näytän! :D
Jaska: Vaikka heti... Otanko kameran mukaan? :)
Minä: Ota toki niin saadaan lisää hienoja kuvakulmia :D ja opit tavoille samalla :D
Jaska: Niin, eli mun fyysinen tasapaino kärsii sun henkisestä tasapainosta...? Vai?
Minä: Asian voi toki ilmaista myös näin :D vaikkakin mähän olen (ja olen aina ollutkin) henkisesti täysin tasapainossa :D :D :D
Jaska: Mä taas en aina ole ollut fyysisesti tasapainossa (enkä aio olla välttämättä illallakaan...), joten meillä on epäreilu lähtötilanne... :)
Minä: ei kaiken kuulukkaan olla reilua :D
Jaska: Niin no ei varmaan sun mielestä, kun sä olet sillä puolella, jolla on etulyöntiasema... :)
Minä: No hei! se on melko harvinaista et mulla ois mitään kotikenttäetuja :D joten aion nauttia tästä tilanteesta täysillä :D
Jaska: Mitäs jos mä en ole fyysisesti ENKÄ henkisesti tasapainossa? Muuttaako se tilannetta ollenkaan...? Ja huomasitko muuten, että me käydään tätä keskustelua huomenna...? Ainakin mun koneeni väittää niin... :)
Minä: sun kone on sit sekaisin :) Mut ei muuta tilannetta mitenkään joten pyöräyttelen sua korvasta (ja nenästä ja ranteista) jahka tuut vastaan :D
Jaska: No sillä lailla... Näinköhän sä saat minkäänlaista otetta mun ranteista...? Paitsi jos osaat jonkinnäköisen pikkurilliotteen... :) Ihan vaan uteliaisuudesta: kummasta korvasta meinasit tarrata ensin kiinni? :)
Minä: kyl sun ranteista kiinni saa :D jaa-a.. siitä korvasta kumpi höröttää sillä hetkellä enempi :D
Jaska: Ai joo, niinhän se olikin, että ranteet on normikokoiset... Olikohan se sitten noi hauikset...? :) Ja jos saan sellaisen toiveen esittää, että ottaisit mieluummin siitä vähemmän höröttävästä kuulolihaksesta kiinni. Silloin pään balanssikin pysyisi kohtuullisen normaalina... :)
Minä: no tasapainoahan siinä on ideana häiritä et sut tantereeseen saa (paitsi jos oot yhtä kukkakepukka ku ennen niin sit saa muutenki) joten tottakai mä nappaan siitä isommasta kuulolapusta kii :D noihin hauksiin mä en edes kommentoi :D
Jaska: Ei kuule, kyllä mä olen saanut melkein 600 grammaa lisää massaa... Sitäpaitsi kevyenä pääsee nopeasti pakoon... ;) Ja mitä pienemmät hauikset, sitä paremmin mahtuu paidat päälle... :)
Minä: hahhahhah :D paitsi jos ainut suunta karkuun on vastatuuleen :)
Jaska: Mulla rupeaa ajatus pätkimään niin, etten keksi enää mitään nasevaa!! Tämä ei ole nyt yhtään hauskaa... Pitäis varmaan viedä normaalit korvat, normaalit ranteet, normaalit hauikset ja normaali kroppa tuonne vällyjen väliin.. Jaksaa taas illalla sitten painaa eteenpäin! :) Oon vissiin tulossa sinne teikäläisen kotikaupunkiin viihteelle...
Minä: No voihan viddu... kerros minne menet niin me ei tulla samaan paikkaan :D
Jaska: Parille kaverille Myrtsiin olis tarkoitus suunnata aloittelemaan... Sen jälkeisestä ajasta ei harmainta aavistustakaan vielä... :) Viime aikoina mut on voinut bongata hyvinkin monesti Millionaires Clubilta... Se kun on sijainniltaan aivan loistava! :)
Minä: Eikös se clubi oo helsingissä? :) Nooh ihan sama :D vedän sellaiset perseet etten edes äitiä tunnistaisi jos se vastaan kävelisi :D
Jaska: Meinaatko siis itsekin ottaa tänään...? Se on oikein! :) Ja joo, se Milli on siinä Seurahuoneen kupeessa ihan ytimessä... Ja mitä tulee tuohon äidin tunnistamiseen, lienee parempi vaihtoehto olisi vetää sellaiset perseet, ettei se ÄITI tunnistaisi SUA... ;)
Minä: Kyllähän mä ajattelin ottaa jos tuon Sondayn nyt saan radalle suostumaan :D Onneksi äiti ei asu täällä joten voin hölmöillä ihan ku ite haluan :D... *kohta soi muuten puhelin* :D
Jaska: Ja äiti on tietysti facebookissa online tällä hetkellä? ;) Meinasitkos ihan kotikulmien kuppilat nuohota, vai ihan tuonne suureen ja pelottavaan Helsinkiin suunnata?
Minä: näyttihän tuo olleen :D En tiijä vielä mikä on suunnitelma.. Sondaylle kannata vielä näihin aikoihin soitella :D Mut joskus jäädään vantaalle, yleensä tullaan ytimeen :D never know :D
Jaska: Voisihan sitä vaikka soitella illemmalla ja katsoa mikä on tilanne... Jos sitä vaikka samaan kaupunkiin eksyttäis... Mä, kato, oikein kerjäämällä kerjään verta nenästäni... ;)
Minä: Mä huomaan :D laitanpa siis housut jalkaan ja jätän korkkarit kotiin niin on jaloilla tarpeeksi tukea sua pyöritellessä.. Ja putkasta herätään.. molemmat :D
Jaska: Mä voin kuvitella tilanteen, kun virkavalta tulee paikalle ja meikäläinen lepäilee siinä kivetyksellä sun seisoessa puoliksi kassien, puoliksi vatsan päällä huutaen "kuka meistä on henkisesti epätasapainossa!?" :) Ja vielä enemmän se vois herättää huomiota, jos sulla ei olis housuja... *wirn*
Minä: *REPS* Nyt musta tuli sanaton ja oon IHAN hiljaa :D
Jaska: Rupeaa nämä mun jutut olemaan sitä tasoa, että ehkä mä häviän hetkeksi uinailemaan... Soitellaan illemmalla ja katsellaan sitä mahdollista yhteenottoa... ;)