IRC-Galleria

solarflare

solarflare

- koululaisen isi ja nörtin malli

Blogi

« Uudemmat - Vanhemmat »
Suomi tutustui viimeksi noin 17 vuotta sitten vahvan markan ja terveempään kilpailuun siirtymisen sivuvaikutuksena talouden pahoinvointiin nimeltään lama. Laukaisevana syynä oli silloin kohtuuton riippuvuus Neuvostoliiton kauppasuhteista ja toisaalta liian hölläkätinen kotimainen pankkilainoitus.

Tänään tilanteessa on jotain paljon samaa, mutta myös paljon uuttakin. Tällä kertaa ilmiö ei ole itseaiheutettu kotimainen valmiste, vaan tässä vaiheessa podetaan lähinnä islantilaisten pankkien elämistä yli varojensa, Yhdysvaltojen asuntoluottokriisiä, että muuta sekalaista lainanantokrapulaa, sekä ennen aiemmin täysin tuntematonta ilmastonmuutosvastatoimien aiheuttamaa inflaatiota.

Ensi kertaa ties kuinka moneen kymmeneen vuoteen IMF on astunut Euroopan kamaralle, lähes naapuriin Islantiin, joka juuri nyt haluaisi kovasti lainaa Suomelta ja muilta Pohjoismailta --- jo Venäjältä ja IMF:ltä pian saamien rahojen lisäksi.

Ollaan kenties siis jo päädytty tilaan, jossa rahaa ei ensisijaisesti lainata mihinkään hyödylliseen tarkoitukseen, kuten yrityksien tärkeisiin investointeihin, vaan lähinnä pankkien pitämiseen pystyssä, jotta tavalliset ihmiset eivät menettäisi säästöjään.

Mitä tapahtuu, jos yritys ei saa tarvitsemaansa lainaa? Se heijastuu kuukaudessa tai parissa työmarkkinoihin. Enää ei pian rekrytoida yhtään ketään minnekään. Tuotteiden menekki laskee, inflaatio painuu hermostuttavan lähelle nollaa, jonka jälkeen lainaa ei uskalleta ottaa yrityksiin senkään vertaa. Seuraa lomautuksia ja irtisanomisia. Yksityisen yrityksen päämääränä kun ei voi olla ensisijaisesti nykyisten työpaikkojen turvaaminen, vaan yrityksen pitäminen pinnan yläpuolella vaikeiden aikojen yli jotta edes jäljellä olevat saisivat pitää työpaikkansa.

En voi kuin vain esittää kysymyksen, lähtikö tämä kaikki alulle siitä, että luulotellun ilmastonmuutoksen torjumiseksi haluttiin tehdä ensin perinteisestä ja tehokkaaksi tiedetystä energiantuotannosta kannattamatonta täysin keinotekoisilla hiilidioksidiveroilla? Tarvittiinhan Suomeenkin ihan hallituksen oma "ilmastoasiantuntija" kertomaan kansalaisille, että kyllä markkinat tekevät sitä mikä on kannattavaa. Sitten kun sellainen järjestelmä luotiin, se nosti biodieselin tuotannon kautta ruoan hinnan pilviin ja sähkön hinnan ylös.

Kaikilla itsevalituilla "hyvillä" teoilla on yleisesti varsin ilkeä tapa olla kaksinverroin typerää pahempi hylkäämällä ensin toimivat ja oikeasti hyvät toiminnot ja sitten keksimällä tilalle jotain käsittämättömän järjetöntä. (Ja sen nimenomaan pitää olla järjetöntä, sillä muuten se ei ole vakuuttava poppakonsti huonoon eko-omatuntoon.) Tässä tapauksessa ollaan hylätty alhaisempi verotus ja leimattu ydinsähkö "uusiutumattomana" luomakunnan resurssina pahaksi, hyvin pahaksi asiaksi.

Tästä ironisesta tapahtumankulusta puuttuisi oikeastaan enää vain se, että varsin tehottoman ja epäluotettavan tuulivoiman todettaisiin myöhemmin sekoittaneen maapallon sääjärjestelmää 2000-luvun alussa merkittävästi, joka myöhemmin johti virheellisiin päätelmiin sekä meteorologiassa että taloudessa. Ja että jälkimmäinen johti syvään globaaliin ...

:-)

--- --- ---
Eko-tietoinen jälkikirjoitus: Tämä viesti on valmistettu, koottu ja lähetetty käyttäen 100% kierrätettyjä elektroneja. Koe-eläimiä tai kettutyttöjä ei vahingoitettu kuvausten aikana.
Linja yhdeksän näyttää olevan vaikeudeltaan autoilijoille ihan eri magnitudin asia, kuin mitä se on raitiovaunua kuljettaville.

Lähdin eilen illalla liikkeelle ysillä Pasilasta ja matkalla kohti keskustaa poimin matkustajia Jämsänkadun pysäkiltä. Takanani vuoroa ajanut melko kokenut mutta verraten tuore kuljettaja oli juuri tulossa oikealta kolmion takaa, kun henkilöauto pyyhkäisi tolkutonta vauhtia ohitseni. Nokkakolari kolmion takaa tulevan raitiovaunun kanssa ei ollut ihan hirveän kaukana. Raitiovaunu väisti, kuinkas muuten.

Kun vastaantuleva raitiovaunu sitten pääsi ohjaamo ohjaamon tasalle viereen, seuraava auto halusi ihan välttämättä ohittaa minut, kahden raitiovaunun välistä. Olin edelleen pysäkillä ottamassa matkustajia kyytiin, eikä tälläkään autolla olisi ollut mitään asiaa ohitseni. Vastaantulevaa vuoroa kuljettava tyttö pysäytti vaunun kolarin välttämiseksi kokonaan. Auto puikkelehti sitten sen jälkeen risteysalueella Jämsänkadun sivuitse kiertääkseen vaunun vielä lähes Jämsänkadun suuntaan kiertyneen takaosan.

Jämsänkadun ajojärjestelyt ovat siis muuttuneet. Ainakaan nyt katutöiden aikana sinne ei saa mennä Teollisuuskadulta henkilöautolla lainkaan. Yläristeyksessä oleva kolmio koskee useimmissa tapauksissa siis lähinnä raitiovaunuja. Toivottavasti tuo on väliaikainen erehdys, eikä pysyväksi tarkoitettu ominaisuus. Koskaan aiemmin nimittäin en ole törmännyt yhdessä ja samassa risteyksessä kahteen toisiaan seuraavaan kolaritilanteeseen, joista periaatteessa kumpi tahansa olisi voinut realisoitua pienellä autoilijan lisähuolimattomuudella.

Se on hiukan huono yhdistelmä, että Kumpulantien ja Jämsänkadun risteyksessä ylämäkeen hitaasti liikkuvalle raitiovaunulle on pystytetty toisaalta väistämisvelvollisuus ja sitten samaan aikaan henkilöautot ajavat erittäin varomattomasti suurilla tilannenopeuksilla risteykseen.

Olisiko tämä risteys, josta kenties vielä saadaan Korkeimman oikeuden (KKO:n) ennakkopäätös?

Raitiolinja yhdeksän koeajettuMaanantai 18.08.2008 12:09

Takana pari tuntia ysillä. Se oli ensikosketus uuteen reittiin.

Pasilassa oli kiitettävä määrä raitiovaunulle pystytettyjä kärkikolmioita. Valot olivat isoissa risteyksissä pois päältä, joten jännitystä riitti alusta loppuun. Sturenkadun risteys voisi periaatteessa olla juuri nyt aikamoinen kahden raitiovaunun kolaripaikka, kun ristikko on uusi sekä ykkösen että ysin kuljettajille.

Muutaman risteyksen ajo-oikeuden muutoksilla reitti olisi erittäin mukava. Semmoinen kymmenen tai kahdenkymmenen kärkikolmion poistaminen tekisi terää.
Sijoituksesi huumorintajuasteikolla on 95%

Asteikko ei kerro, onko sinulla hyvä vai huono huumorintaju.

Huumorintajusi on ivallista ja vahingoniloista.
Pidät pelleilystä ja älyvapaasta huumorista.

Assembly 2008Sunnuntai 03.08.2008 16:34

Siis vau! Miksen osallistunut Assemblyyn jo monta vuotta sitten? Seuraava pysäkki on ilman muuta AltParty Merikaapelihallissa 24.-26. lokakuuta 2008. Täytyykin kysyä, haluaako poika mukaan.

Enpäs muuten ollut koskaan nähnyt, kun suunnilleen 12-vuotias pikkutyttö puhuu suu vaahdossa siitä kuinka vasta ostetun viallisen grafiikkakortin tilalle sai myyjäliikkeen assykojulta upouuden ja joka sitten säntää koneensa luo sanoen, että mä meen nyt asentamaan tätä korttia. Hilpeän söpöä!

Meitä senioreita jotka siinä hihittelimme keskenämme sivussa ja nautimme moisesta esityksestä harmitti tosin jälkikäteen, että olisi pitänyt älytä välittömästi kuvata videolle moinen performanssi laajempaa YouTube-levitystä varten.

Fin7 vai Ru31Tiistai 10.10.2006 03:43

Viidennen ydinvoimalan rakennuspuuhat ovat hyvällä mallilla ja asioista tietävät haluavat jo kuudetta ympäristöystävällistä sähköntuotantolaitosta Suomeen. Hyvä niin.

Olisiko aika miettiä siis seitsemättä sähköntuotantolaitosta? Kotkan merikaapelia halutaan, jotta Venäjältä voitaisiin tuoda mahdollisesta uudesta 31:stä venäläisestä ydinreaktorista sähköä Suomeen. Miksi vaivautua, yhtä hyvin voimme rakentaa oman, seitsemännen voimalaitosyksikön.

Kannattaisi myös miettiä, mihin yleensä haluamme käyttää maapallon uraanivarannot. Annetaanko ne Iranille ja Pohjois-Korealle sotilasreaktorikäyttöön, vai voitaisiinko ne sen sijaan hyödyntää kotimaisessa kevytvesireaktorissa. Tässä tulee kohta ihan oikeasti kiire käyttää uraanivarannot loppuun rauhanomaisen fissiosähkön merkeissä ennenkuin fuusiosähkön massatuotanto käynnistyy parin vuosikymmenen päästä ja tekee uraanin tuon käyttötarkoituksen järjettömäksi.

Hypoteettista ydinjäteongelmaa voi aina peilata siihen, onko keraaminen loppujäte pohjolan kalliossa ajankohtaisempi asia kuin plutoniumin karkaaminen vääriin käsiin.

Montako ydinvoimalaa Suomessa voisikaan olla, ihan vaikkapa vain maailmanrauhan vuoksi?
« Uudemmat - Vanhemmat »