Pimeän tultua mä puristan sun kättäs,
Oothan tässä vielä huomenna.
Sä sanot loppuun lauseet, jotka aloitan
Ja keräät talteen palaset kun hajoan.
Niin oothan tässä vielä huomenna.
Sä oothan tässä vielä huomenna.
Voisin kuunnella nauruasi soivaa,
Kunnes sulaa ikijää tai yö on pysyvää.
Kun raakkuu varikset ja syvälle käy multa,
Tiedän jossain onnistuin, kun sinuun takerruin.
Mitä pidemmälle päivät käy, mä toivon,
Et ikuista tää onni on.