IRC-Galleria

Ellen mä olis soittanu elinan puhelimella mun kännykkään ja kuski ois vastannu siihen ja kertonu et joku oli löytäny sen bussista, mun puhelin olis hävinny. Ellen mä olis löytäny sitä, se olis ollu mun toinen puhelin jo minkä olisin hukannu tyyliin puolen vuoden sisällä. Iskä olis tappanu mut eikä mulla olis ollu mitään toivomisen varaa rippilahjan suhteen.

Ja nyt mä mietin seuraavaa;

Miten mä voin olla näin toivoton? Miks mä oon tällanen hemmoteltu paska joka ei osaa huolehtia omista tavaroistaan? Mitä helvettiä oikeesti?

Mä luulin että mä opin viime kerrasta kun mun vanha puhelin tippu mun taskusta bussiin enkä enää löytäny sitä. Mut ei. Mä laitoin mun tänaikasen puhelimen samaan taskuun ja se tippu bussiin samoilla penkeillä. Jumalauta.

Ei mua sinänsä mikään kolmekolmekymppi huoleta. Mut on seki rahaa. Ja toiseks, nyt ei ookkaan kyse just sen puhelimen 'tärkeydestä' vaan siitä tosiasiasta, että mä oon vastuuntunnoton kakara joka valittaa aina kaikesta turhasta.

Mä oon niin pettyny suhun verna. >:((((((((