IRC-Galleria

Joo mä en yksinkertasesti pysty, en kykene kertomaan mitään. . . . .

Muuta ku et dirut veti ihan helvetin hyvin ja yleisö sekos jo ku nostettiin sitä kangasta ylös missä luki Dir en grey ! Mutta se koko keikka oli vaan niin vitun hyvä mä en oikeesti voi helkkari asdadadfff mut siel oli kuuma ja se ihme valvojamies ruiskutti meijän pääl vettä. Aha.

Mä en tiedä hymyilikö Kao mulle jossain vaiheessa vai oliko se vaan semmonen random 'katselenpa tuonne'-vilkaisu. Shinya hakkas rumpuja ku viimestä päivää. Toshiya oli niin erinäköinen ku ennen. Mutta se oli ihana, for gods sake. Ja se, miten se soitti bassoaan ja hillu siin edessä sillai moi kattokaa mua. :'D Ah ja die. Voi herrajumala. Mä en tajuu ärärärä. Vaikka mä en nähny sitä sieltä missä me oltiin kovin hyvin, katoin sitä aina ku oli mahdollista. Ja se ilmeili ja veti sooloja. Ampukaa mut. Mut kyo. ;;____;;;; Ku se asteli ensimmäisen kerran laval mä huusin kurkkuni käheeks ja itkin. Itkin ihan vitusti. "Joo ihan sama vaikka mun meikit valuu ymsymsyms !" Se tilanne oli vaan niin epätodellinen. "Toi ei oo kyo. Eihän? Ei se voi olla. Onko se?" Tollasta mä pyörittelin päässä ku katoin sitä miestä. Ja sit ku se veti esiin sen partaveitsen ja raapas. Mä sekosin (enkä todellakaan ollu ainut). :''D Ja verta tuli, hell yeah.~

Kun ne soitti Disabled complexes:in, mä en voinu ku kuolla orgasmiin. Se miten kyo liikku ja käytti ääntään. Sama juttu The Final:in kanssa.

Vaikka ne sit oli siinä viiden maissa jo lopettanu soittamisen, kaikki huusi niitä takas. Mut jone tuli siihen jotain säätää et "Ei ne nyt tuu enää takas, etteks te huomaa et puolet kamoista on jo roudattu veks." Joo ja vastauksia tuli katsomosta sitten jotain tyyliin haista paska ja painu vittuun. :'''D

Mut kiitos kaikille. Toi oli yks mun elämäni parhaimmista päivistä. Kiitti kaikki ihmiset rakkaat, ku sain hengata teijän kaa siellä ympäriinsä ja rutistaa teijät hengiltä keikan jälkeen ku melkeimpä paruin silmät päästäni. ;___;; ♥♥

Ja Dir en grey,
thank you. ♥