IRC-Galleria

Sainpa otsikon sarjan (My wife is a high school girl) katsottua tänään ja täytyy sanoa, että monessa kohtaa meinasi pää räjähtää. Sarja on tehty fanservicestä, tylsyydestä, rakkaansa nimen hokemisesta, ja vanhanaikaisista aviokuvioista.
Siis...25-v. miesopettaja on salaa naimisissa 17-v. oppilaansa kanssa. Tämä koulua käyvä tyttönen JOKA PÄIVÄ herää ensimmäisenä, tekee aamiaisen, herättää miehensä, siivoaa, kokkaa illalliset ja teet sun muut, pyykkää etc. Mutta katsos kun tyttösellä tulee tärkeät kokeet seuraavalle päivälle, NIIN SITTEN mies auttaa, ja tämän siivoaminen ja kokkaaminen on tietenkin hirveän erikoista ja erityistä. Tämänhän on tarkoitus olla hirveän hellyyttävää ja romanttista. Mutta muuten oletetaan, että tyttö tekee kaikki kotityöt, ja istutaan peukalo persiissä lukemassa kirjaa "kun ollaan työssäkäyvä mies".

Itsekin havahduin ajatukseen, että minä ainakin haluan useasti auttaa tyttöystävääni jos joskus hamassa tulevaisuudessa muutamme saman katon alle. Saman tien huomasin, että koko ajatus "auttamisesta" on väärä! Melkein tipuin samaan kuoppaan kuin tämä sarjamme herrasmies. Kyse ei ole siitä, että "autetaan" toista, koska tämä asettaa toisen työn oletukseksi. Kyse on siitä, että tehdään kumpikin mitä voidaan.