IRC-Galleria

Jokanen lintsaaja on laulun arvonen.
Jokanen lintsaaja ansaitsee anthemin.

Kotoota kouluun ja koulust kotiin,
puun takana mä poltan salaa tupakkii.
Salamana lisään siihen satsin sensii,
tukioppilaalle ei jää oppisisuksii.

Kotoota kouluun ja koulust kotiin,
puun takana mä poltan salaa tupakkii.
Salamana lisään siihen satsin sensii,
tukioppilaalle ei jää oppisisuksii.

Kritikoinnin sointu,
se soi kovaa korviini.
Mä kuulen, luen,
kun ne vertaa duuniani,
siihen mitä mä yritän aamusin posliiniin.
Mä yritän pitää kuumana mun uuniani,
punaset silmät ja massiivinen sensi,
avaa tajunnan,
perhe tulee aina ensin.

Pystyn nyt luomaan ja tekemään työni,
nukkumaan kakstoistatuntiset yöni.
Ei ne saa mun aatteitani palasiks,
vaik haukkuis idiootiks ja haukkuis vaikka miks.
Ei ne saa elotonta menoo mulle rutiiniks,
mielummin pärjään vähäl ku oon ihan valmis.

Anna mä sanon sen:

Vuolaat valeet niitten kirjat historian,
jo kertoo mulle velipojat Amerikan.
Jo eikö lapset kaipais ihan eri tarinan,
ympäri maailmaa tarinan alkuperäskansan.

Jo kesken on koulutus,
kuningasmusiikkikoulus.
Raappanaman on lintsaamiseen koukussa.
Äiti sanoo et käy oikeasi koulussa,
mut ei ne vastaukset lue aina liitutaulussa.

Ei mua paljon nyt huvita,
nousta aikasin,
jatkan mä unia.
Hoidan vasta huomenna velvollisuuksiani,
monet mun luokkatoverit pystyy samaan.

Ei tänään mua kiinnosta kuulla uutisia,
vaikka en nousis ylös,
silti opin uutta.
Kai mä odotan vaan hetken otollisuutta,
monet mun luokkatoverit pystyy samaan.

Oikeeseen paikkaan mä oon valinnu mun pulpetin,
maailmassa oikeutta ja rauhaa etin.
Viisauteni kuninkaalta revin,
oon hylätty,
taas sivutan tentin.

Jo kuulu taas kerran koulus sointu kritikoinnin,
opettaja kysyy,
epäillen käytänkö sensin.
Täytänkö mä paikkani päällä penkin,
ei ne kannet kirjan aukee vaikka sanon sesam aukene!