olen loukannut sinua taas
tai ainakin luulen niin
uskomatonta
vaikka ei ole mitään syytä päästa eroon
miksen voi olla vaan hiljaa
kerrankin
puhua sanattomasti
ja vain hymyillä?
ehkä mikään ei ole muuttunut
ja siksi luulen niin
ehkä kaikki on hyvin
ja siksi minua pelottaa?
meillä on vain aikaa
ja se kuitenkin valuu käsistäni pois
koko ajan
mitä enemmän sitä tahdon vaalia
ne sanoo
kaikki syntisi annetaan anteeksi
vaikka oletkin kurja ja syntinen
sinua kannetaan, rakastetaan
tänään olisin vain tahtonut nukkua
enkä nousta ollenkaan
näin vain harmaan sateen
ei ole mitään syystä mennä ulos
en näe, en kuule
tunnen vain iskut kehossani
olen onnellinen kun tunnet
kyyneleitä kuitenkin
"älä sinä hylkää minua"
mutta en minä voi luvata
sillä meidän aikamme käy vähiin
minä lähden pois tästä paikasta
en minä hylkää sinua
sen minä lupaan
vaikka aikamme joskus kävisikin vähiin
et lähde sydämestäni pois