ihmistä ei ole luotu onnelliseksi. sillä se epätoivoinen olento ei pysty pitämään sitä kädessänsä. jos ihminen saavuttaa onnellisuuden, hän on hetken tyytyväinen, kunnes toteaa: "minulta puuttuu jokin". hän ehkä lähtee tavoittelemaan tuota jotakin. hän kurottaa, mutta parissa sekunnissa hän löytää itsensä rotkon pohjalta. "voi ei, minä putosin, menetin kaiken tuon ihanan" hän lausuu. hän kokoaa itsensä. hän miettii mitä tapahtui ja lähtee taas kiipeämään ylös, kohti tuota onnellisuutta. eikä aikaakaan, kun hän taas on onnellinen. vaikkei olekkaan. ja taas rotkon pohjalla.