Elänkö elämää eteenpäin,
vai itkenkö vielä,
vanhoja haavoja?
Vanhat haavat paranevat ajan myötä,
mutta entä nämä,
jotka tekevät koko ajan kipeää?
Sitä en tajunnut että näin pian tulisi uusi!
Mutta pystynkö enää rakastaan,
kokematta sitä surua uudestaan? <3