Satutin yhtä sanoilla, toista teoilla satutin
minä joka koitan olla aina niin varpaillani
Ai että mikä nautinto tämä elämänlahja on
Minä, minä aina minä
mä enkö muuta osaa ajatella
Voi kunpa itsestänsä lomaa ottaa voisi
edes yhden päivän huoletta olla
Täällä eletään vain kerran
kuka toiste tänne tahtoiskaan
Josko jokin menee hyvin
menee se pian vauhdilla
jo toiseen suuntaan
En viitsis teeskennellä
että jaksan täällä kauempaa
Minä, minä, aina minä
mä enkö muuta osaa ajatella
Voi kunpa itsestänsä lomaa ottaa voisi
edes yhden päivän antaa toisille aikaa
huoletta olla...