En rupea eri ihmisille kirjottelemaan ja toivottamaan hyvää ystävänpäivää, suurin osa heistä kun kuitenkin käyvät täällä lukemassa tämän päiväkirjamerkinnän.
Vaikka vähän huonosti tämä ystävänpäivä alkaa, kun ei tämä tauti meinaa hellittää ollenkaan. Kurkkukipu jatkuu ja yskä eikun pahenee vaan, kuumettakin on erittäin varmasti vielä. Ja kaiken lisäksi rupes nyt nokkakin vuotamaan. Ja jatkuva yskiminen on saanut pään kipeäksi. Nyt on kyllä niin sairas olo etten muista millon viimeksi on ollut. Jokaista lihasta särkee, yritin tuossa nukkua mutta alle kaksi tuntia sain unta. Sitten heräsin kun koski niin vietävästi.
Vähän meinaa tekemisetkin olla tässä vähissä. Hirveän pitkään en todennäkösesti jaksa tässä koneella olla, kun meinaa huimata jos liian pitkään on pystykoossa. Ja hirveää valitusta nyt. Mutta aiheesta. Pakko kai tämäkin on kärsiä, kun sitä on liikkeellä.