Huomenna se sitten alkaa ja kestää kolme päivää. Eli hiljaisuuden retriitti. Toisaalta odotan sitä, mutta toisaalta kyllä pelottaa kun joutuu väkisinkin kohtaamaan omat ajatukset ja oikeasti miettiä asioita. Oikeastaan kyllähän se kannattaakin miettiä aina joskus mitä on tehnyt ja mitä pitäisi tehdä. Siis todella pysähtyä ja miettiä elämäänsä pintaa syvemmältä.
Noh joo, mutta eipä mulla mitään syvällistä ole nytten kirjoitella, joten katsellaan ja silleen.