Etkö unta saa? Aaveetko taas sun vuoteellesi omin luvin istahtaa
Sua valvottaa, jo kohta aamu sarastaa
Etkö unta saa? Yksinäisyys kun soittaa sydämmessä pirunviuluaan
ja luurangot kun kaapissa äityy kolistelemaan
Mä tahdoin karkoittaa ne pois olemattomiin,
ettei ne enää milloinkaan nousis kummittelemaan
kertosäe:
Mut siihen yksin pysty en
vaan rakkauttas tarvitsen
Tää must yö mun kanssa jaa
niin huomenna tää kaikki ehkä on jo helpompaa
Ja yö kun aamuun liukenee
Vierellä sun
ei enää pahaa tee
Syliis rauhoitun
Etkö unta saa? Kun eilinen taas päälle käy ja kaikki epäonni sen
eessä kohoaa ja lailla vuoren tuijottaa
Mä tahdoin karkottaa ne pois, olemattomiin
ettei ne enää milloinkaan nousis kummitelemaan
kertosäe
Vierelläsi sun
Mä siihen rauhoitun
Vierelläs sun
on turvapaikka mun