sinne se mun tyttö sit lähti.. oli ehkä elämäni vaikeimmat viimeset tunnit, ku sai kokoajan purra hammasta ettei vaan itke.. ainakin siihen asti ku päästii kentälle.. siellä se sitten on puol vuotta, tulee vasta mun synttäreille takas.. tai parasta olis tulla siihen mennessä.. oltii aamulla vähän jälkee puol viis siin sen porukoiden luona, ku se sano heippa äitilleen.. sit kentälle, törmättiin atteen ja kataan siinä samalla, laurakin saapu siskonsa kanssa just siihen samaan aikaan.. tossa joskus puol kuuden jälkeen muut lähti paitsi minä ja haksu.. oltiin viimeseen asti.. kuuden pintaan mekin sitten lähettii.. nyt odotellaan väliaikatietoja, kun tuo lentoaika sinne on niin pitkä ja joutuu vaihtaa useamman kerran konetta..
tyttö oot ihan ylirakas, ja tärkeä mulle! tule ehjänä takas kokemuksia rikkaampana.. äläkä unohda meitä missään nimessä!!!!