Kämppä on puoli vaiheessa, mutta en jaksa ressaa sen kanssa nyt ollenkaa, sen laitto kestää just sen aikaa mitä kestää. Pikkukissan (rakkaalla lapsella on monta nimee kakara, teukka, kirka..xD ) hain eilen sinne ja meni kyl oikeestaan tosi hyvin toi uuteen paikkaan sopeutuminen. Kiitos Millan et se kävi viel kattoon eilen illalla pientä ja istuskeli sen seuranakin vielä! <3 Oli itse asiassa jännä juttu, kuinka paljon yks pieni kissa voi tehdä kämppää kotosemman tuntuseks! =) Milla olit siinä asiassa kyllä niin oikeessa!!!
Aika vänskä tunne viel tosta yksin asumisesta, onha se vaan niin että kun tottuu asuun toisen kanssa vuoden niin hetken aikaa vierähtää, et tottuu siihen että eipäs ookkaan ketään kelle jutella päivittäin kotona...paitsi tietysti sille kirkalle, mut seki on vähä sellanen hönön puoleinen niin sillä on vaan yleensä sellanen ilme et hei dyyd mä niin en ymmärrä mitä sä mulle selität, joten oo kiltti hiljaa ja leiki mun kaa! xDD Tänää aamulla kirka oli kyl ihan ihana! Tulin tosiaan aamulla vähä ennen kasia töistä ja siitä sit heittäydyin nukkuun ni, kaveri sit tuli mun kainaloon nukkuun sellaseen ihan pieneen kääreeseen! Voeh se oli niin ylisulonen!!!
Kaikkia ystävii on ihan kauhee ikävä, ei oo oikeen kerenny oleen yhteyksissä ku on niin paljo taas painanu duunia. Mutta toisaalta eikö se niin mee että tosiystävyys jatkuu aina vaikkei joka päivä, viikko tai kuukausi nääkkään tai soittele. Sellasia ystäviä arvostan ihan ylipaljon ja sellasten ihmesten kanssa aion olla koko elämäni tekemisissä. Ootte mulle ihan suunnattoman rakkaita ja teijän avulla sitä aina jaksaa elämää eteenpäin, huonoinakin aikoina! <3<3<3
Että sellasta, mutta jepsis että ei muuta kun hauskaa viikonloppua kaikille!!!
PS. Ystävä on sellainen, kuka lunastaa sinut pois putkasta. Tosi ystävä istuu vierelläsi hokien: "Miten h*mmetissä me tänne jouduttiin?"
